lauantai 21. huhtikuuta 2012

Joel Haahtela: Traumbach

Haahtela ihastuttaa jälleen tätä lukutoukkaa, tällä kertaa teoksellaan Traumbach. Mikä yllättävä ja hieno lukukokemus, takakannen mukaan leikkisä pienoisromaani. Leikkisä todellakin!

Nuori mies nimeltään Jochen saapuu kaupunkiin, koska hänen on haastateltava miestä nimeltään Traumbach. Kyseisen miehen tavoittaminen tuntuu lähes mahdottomalta, aivan kuin tuo mystinen mies pakoilisi Jochenia...

Kirjan kertojasta minulle tuli mieleen henki tai kummitus, joka tarjoilee tarinaa lukijalle lempeästi henkilöihin viitaten. Hän tietää ja näkee paljon, muttei kuitenkaan kaikkea. Kävipä minulla jopa mielessä Dickensin Saiturin joulu, kun seurasin tämän "haamun" kanssa tapahtumien kulkua läpi ajan ja paikan. Vaikka Saiturin joulusta poiketen Jochen itse ei seuraa haamun kanssa tekemisiään menneisyydessä, nykyisyydessä ja tulevaisuudessa oppimismielessä. Tuli vain tunne että tämä haamu oli tullut hakemaan juuri minua seuraamaan kirjan arvoituksellisia tapahtumia. Todella koukuttava kertoja-asetelma ja oikeastaan uusi tuttavuus minulle.

No, entäs kieli, joka ihastutti minua Elenassa? Kaunista ja kiehtovaa edelleen. Jo heti alkumetreiltä lähtien olin lumoutunut kuvailusta ja kielikuvista. Juoni tuntui välillä ihan sivuseikalta kauniin ja runollisen kielen ja kielellä kikkailun rinnalla. Välillä piti ihan lukea uudestaan ja makustella sekä pyöritellä lauseita kielellä.

Tämä kaikki yhdessä juonen kanssa luo kirjaan unenomaisen tunnelman. Kirjassa liikutaan eteenpäin kuin unen virrassa, johon kirjan nimikin jo viittaa. Välillä tuntui itsestäkin että on aivan yhtä hukassa kuin päähenkilö Jochenkin. Aluksi olin hämillään, sitten tajusin sen kuuluvan kirjan henkeen. Eihän kertojakaan ollut koko ajan selvillä, mitä päähenkilölle tapahtuu, vaan välillä jopa kadotti hänet silmistään.

Kirjasta on paljon kirjoitettu blogimaailmassa ja se on herättänyt erilaisia mielipiteitä. Minua se ihastutti ja innoissaan jatkan tutustumista Haahtelan tuotantoon. Kuitenkin Elena teki minuun suuremman vaikutuksen kuin Traumbach, mutta hieno teos tämä kuitenkin on!

Annan kirjalle arvosanaksi 4,5 / 5!

Tietoa kirjasta:
Kustantamo: Otava
Ilmestynyt: 2012
Sivuja: 112

-Aletheia

2 kommenttia:

  1. No nyt sait minut kiinnostumaan! Täytyy kyllä tutustua kyseiseen kirjailijaan :)

    VastaaPoista
  2. Kiva että tykkäsit tästä! Minusta on tämän vuoden aikana tullut suuri Haahtela-fani, tällä hetkellä luen Katoamispistettä :). Myös Lumipäiväkirja on hieno!

    VastaaPoista