Tunnustus ja lokakuun luetut!


TUNNUSTUKSEN SÄÄNNÖT: 
1. Kiitä tunnustuksen antajaa.
2. Jaa tunnustus kahdeksalle blogille.
3. Ilmoita blogin pitäjille tunnustuksesta.
4. Kerro kahdeksan satunnaista asiaa itsestäsi.
Sain tämän ihanan tunnustuksen Annilta ja Jonnalta, suurkiitos! Mietin kovasti kenelle voisin tämän jakaa, sillä seuraan valtavan paljon ihan mahtavia blogeja, ja tasapuolisuuden nimessä en osaa valita kahdeksaa. Uskon myös että tämä on kiertänyt jo blogimaailmassa,mutta ne jotka eivät ole vielä tätä tunnustusta saaneet, jotka tunnistavat minut lukijakseen, niin OLKAA HYVÄ! ;)

Kahdeksan asiaa minusta, apuva... Olen varma, että olen jossain vaiheessa aikaisemminkin paljastanut juttuja itsestäni. On kova homma miettiä, mitä uutta sitä osaisi kertoa itsestään.

1. Minulla on tapana innostua hurjasti kaikesta, kuten puutarhanlaitosta, juoksemisesta, pianonsoitosta, neulomisesta jne. Harmillisesti se into on yhtä kova hiipumaan...
2. Olen naurettavan koukussa Big Brotheriin, Salkkareihin ja Olipa kerran telkkusarjoihin. Tosin katson niitä omalla aikataululla nauhalta silloin kun kerkeän, eli kerran viikossa tai harvemmin. :D
3. Minulla on keskivaikea pakkomielle keräillä asioita, mm. kirjoja, laukkuja, kenkiä, muumimukeja, Iittalan Kivi-sarjaa, kynttilöitä jne.
4. Olen puhuessani kova hyppimään asiasta toiseen ja monesti mietin vasta pienen hetken jälkeen mitä suusta tuli päästettyä. Olen siis usein noloissa tilanteissa suuren suuni kanssa.
5.On tiettyjä kotitöitä, joita välttelen viimeiseen asti; ruohonleikkuu, kolaus, haravoiminen ja auton siivous, vessan siivous, saunan pesu, ikkuinoiden pesu...
6.Vessapaperi asetetaan telineeseen niin että paperi tulee päältä ja näkkileipä voidellaan sileälle muruselle puolelle. On ällöä jos erehtyy voitelemaan kuoppapuolele ja sinne jää voita paljon. Yök!
7.Olen huono heräämään, mikään ei ole niin inhottavaa ja kiukuttavaa kuin kesken unien herääminen.
8.Saan lähes poikkeuksetta kaikki sisäkukat kuolemaa kuivuuteen tai sitten kastelen niitä liikaa, niin että multa on homeessa. Mikä siinä voi olla niin vaikeaa? Sitten kaikki päältäkastelu ja altakastelu. Tajusin vasta kuukausi sitten että se lukee siinä muovissa tai muussa vastaavassa ku ostaa sen kukan kaupasta, että mitenpäin sitä pittää kastella. Oon luullu et se on makuasia kummalta puolelta kastelee. Muovikukat on siis mun juttu.

Olipas hankala tehtävä, mutta sainpas nyt kuitenkin jotain. Sitten voitaisiinkin siirtyä lokakuun lukemisten puolelle.



Lokakuu oli minulle hyvä lukukuu. Lokakuu oli muutenkin ihana kuukausi; saatiin ensilumi, keittiöremonttimme eteni taas yhden askeleen eteenpäin, tein kirjastosta taas ihan mahtavia löytöjä (ehkä liiaksi innostuin, sillä lainassa on tällä hetkellä kirjoja kahdesta kirjastosta yhteensä 24 kirjaa + 3 äänikirjaa), järjestin ystäväni kanssa mukavat yllätysjuhlat ja muutenkin kaikki on tuntunut sujuvan hyvin lokakuun aikana. Innostuin myös lenkkeilystä, saa nähdä kuinka kauan into pysyy yllä, kun kovemmat pakkaset iskee. Silloin on helppo keksiä tekosyitä, miksi on parempi pysyä kotona.

Lokakuussa luin seuraavat kirjat:
  • Tove Jansson: Kesäkirja
  • Peter Franzén: Tumma veden päällä
  • Mikael Bergstrand: Delhin kauneimmat kädet
  • Susan Fletcher: Noidan rippi
  • Julian Barnes: Kuin jokin päättyisi
  • Annabe Lyon: Aleksanterin opettaja
  • Jeffrey Eugenides: Virgin suicides - Kauniina kuolleet
  • Päivi Alasalmi: Tuo tumma nainen
  • Håkan Nesser: Kim Novak ei uinut genesaretin järvessä
Lisäksi kuuntelin pari äänikirjaa:
  • Agatha Christie: Aikataulukon arvoitus
  • Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike
Kaikista lukemistani kirjoista on tulossa arvostelu, mutta äänikirjoista en kerkeä erikseen tekemään. Kummatkin kuuntelemani äänikirjat olivat hyviä. Christien Poirot on yksi suosikki dekkarihahmojani, hän on niin suloinen viiksineen ja yllättävän terävä älyinen harmaine aivosoluineen. Aikataulukon arvoitus kipusi Christien kirjoista kolmen parhaan joukkoon juonensa puolesta. Entä sitten iki-ihana ja kaikkien tuntema ja monien ruotima mielensäpahoittaja. Ei siittä pääse yli eikä ympäri, että tuo vanha mies sutjautuksineen on ampaissut suoraan sydämeeni. Kuunnellessa teki mieli koettaa, että jos kutsuisi tuon jääräpäisen papan meille syömään, niin hyväksyisikö se minun kokkaukset. Meillä ei käytetä latva-artisokkaa eikä liiemmin nuudeleita. Kyllä meilläkin arvostetaan enemmän entistä ku etnistä, toki meiltä löytyy enemmän kokeilu halua, vaikka ollaankin yli 13-vuotiaita. Kyllä minä mieleni ilahdutin tätä kuunnellessani ja vielä enemmän, kun tajusin kuinka hyvin lukijana toiminut Antti Litja sopi tätä lukemaan. Sopi niinku nenä päähän, ellei vielä paremminkin. 


Nyt lähdetään kohti marraskuuta avoimin mielin ja lukuintoa täynä. Kamera on varmaan kovassa käytössä, kuten se oli lokakuunkin aikana. Tämän vuodenajan kauneus on vain saatava ikuistettua. Olen ihan riemua tulvillaan, kun täällä on lunta. Kohta saa alkaa kaivamaan jouluvaloja varastosta. Pikku hiljaa voi alkaa haalimaan joululahjoja pukin konttiin. Leipoakkin vois. Isänpäiväkin kolkuttelee ovelle. Marraskuuhunkin siis mahtuu kaikenlaista, mutta kaikkein eniten siihen kuuluu kuplivan riemukas joulukuun odotus. 


Oikein ihanaa marraskuuta teille kaikille! Ja olen iloisesti yllättynyt - jo 74 lukijaa, melkein 10 000 vierailua blogissani! Kiitän ja kumarran!

-Aletheia

Kommentit

  1. Hihii, tunnistin itseni kohdista 2,3,4,6 ja 8! Paitsi Salkkarit on minulle ehdoton nou nou! Ja Olipa kerran on vasta niin tuore, etten vielä oikein tiedä...
    Niin ja jostain syystä olen jonkinlainen murattikuiskaaja; muratit saan pysymään hengissä, vaikka niitä pitäisi olla vaikea hoitaa... =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä pidän kyllä kaikesta, jossa on tarinoiden taikaa, joten Olipa kerran osui ja uppos ensimmäisestä jaksosta lähtien. :)

      Hienoa, että edes muratit pysyvät hengissä. Minä sain kaktuksenkin kuolemaan kuivuuteen, lumpeenkin varmaan tappaisin liikakastelulla. :D

      Poista
  2. Näkkäri pitää voidella sileälle kuoppapuolelle! Sitten se ylimääräinen voi pitää kaivaa joka reiästä erikseen pois :D

    Sympatiseeraan kyllä noita probleemoja huonekasvien kanssa... minulta kuoli viimeksi tänään basilika.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, siitähän on ihan liikaa vaivaa jos alkaa kaivamaan jokaisesta kuopasta voita erikseen. Ei ole hyvää ruokaa ainakan silloin, kun on kamala nälkä. Tämä näkkileipä asia on ikuisuuskysymys. Samoin kuin se tuleeko makkara juuston päälle vai päinvastoin. Minnulla juusto kuuluu makkaran päälle. :D

      Poista
  3. Sinulla on ollut hieno lokakuu. Ja hienoja ovat lukemasi kirjatkin. Mainiota ja lukuisaa marraskuuta sinulle!

    VastaaPoista
  4. Sinun lokakuusi vaikuttaa olleen varsin kiva ja lukemisten suhteenkin aikamoinen. Hauska lukea tällaisia, joista jää hyvä mieli! :)

    VastaaPoista
  5. Hih, vessapaperin asettelusta olen samaa mieltä, mutta näkkäristä voitelen sen kuoppapuolen. Vaikka muuten en tykkää paljosta voista leivällä niin näkkäri on poikkeus :D

    Melkoinen lukukuu! Minulla lukeminen on nyt (kirjavalinnasta johtuen?) h-i-d-a-s-t-a.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti