lauantai 3. marraskuuta 2012

Julian Barnes: Kuin jokin päättyisi

Tony on yksi neljän pojan älykkäästä kaveriporukasta, joka nuoruuden huumassa katsoo maailmaa läpi kapeiden ja kapinallisten lasien. Vanhetessa tämä erottamaton kaveriporukka eroaa ja kukin lähtee omille poluilleen. 

Nyt Tony on keski-ikäinen, eronnut keskiluokkainen isoisä, joka on kaikinpuolin keskinkertainen. Hänen elämänsä muuttuu kun hän saa nuoruutensa aikaisen tyttöystävänsä äidiltä perinnöksi 500 puntaa ja pari asiakirjaa, joista toinen on hallussa tällä nimenomaisella ex-tyttöystävällä. Mukana seuraa kiperä arvoitus, joka voi muuttaa Tonyn käsityksen koko menneisyydestä.

En oikein osaa millään päättää mitä mieltä olisin tästä kirjasta. Kiistatta Barnes kirjoittaa hyvin vanhuudesta ja nuoruudesta sekä sukupolvien välisestä kuilusta. Hänen henkilöhahmonsa ovat puhuttelevia kaikessa ärsyttävyydessäänkin. Silti minua ärsytti hienojen sanojen viljely, olisi melkein pitänyt olla sivistyssanakirja toisessa kädessä tätä lukiessa. Aluksi tuntui etten millään pääse tarinaan kiinni ja olin vähällä jättää koko kirjan kesken. Toisessa osassa kuitenkin juonenkulku sai vähän tuulta purjeisiin ja minuakin alkoi innostaa kirjan lukeminen.

Entäs tuo paljon puhuttu arvoitus? Oli jännittävä seurata kuinka arvoituksen nauhat avautuvat pikku hiljaa Tonylle. Oli hienoa huomata että Tony sai vihdoin ymmärryksen ja hänellä vihdoin leikkasi, mutta minulla ei kyllä kertakaikkiaan leikannut alkuunkaan. Siis mitä kuka missä häh? Yritin lukea pariin otteeseen loppuratkaisun, mutta minulle jäi kyllä hieman hämäränpeittoon koko juttu. Jouduin vetelemään ihan omiajohtopäätöksiä huterien todisteiden varassa, että päätyisin edes jonkinlaiseen itseä tyydyttävään vastaukseen.

Kirja on lyhyt, mutta tiivis. Jollekkin ehkä pienisuuri kirja, mutta ei minulle. Minulle tämä kirja jää mieleen kummittelemaan pienenä mysteeriona. Olen nyt lukenut muutaman aikamme kertojia -sarjan kirjan, mutta minusta alkaa tuntumaan, että tätä kirjasarjaa leimaa pieni omituisuuden tuulahdus. Kaikki kolme tai neljä kirjaa, jotka olen sarjasta lukenut on ollut vaikeaselkoisia ja omalaatuisia. En kuitenkaan luovu sarjan lukemisesta, mutta olen nyt jotenkin kriittisempi sarjan kirjoja kohtaan. 

Annan kirjalle arvosanaksi pitkän pähkäilyn jälkeen 3 / 5 pistettä!

Tietoa kirjasta:
Kustantamo: WSOY
Ilmestynyt: 2012
Alkuteos: The Sense of an Ending (2011)
Sivuja: 156
Suomentanut: Kersti Juva

-Aletheia

6 kommenttia:

  1. Hauskaa, että luit tämän samaan aikaan kuin minäkin :) Minua myös ärsytti alussa hahmot, mutta silti tykästyin heihin. Tai no, lähinnä Tonyyn. Etkä ole ainoa, joka jäi miettimään sitä arvoituksen ratkaisua! Se meni minulta ensin ihan ohi, sitten luin lopun useita kertoja uudelleen kuumeisesti miettien, että mitä tässä nyt tarkoitetaan ja sitten useiden minuuttien jälkeen vihdoin tajusin - toivoakseni :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle jäi tunne etten ymmärtänyt loppua ihan täysin, jotakin luulin tajunneeni, mutta en ole täysin varma. Varmasti pakko vielä joskus lukea tämä uudestaan kunnolla ajatuksen kanssa. Ehkäpä se silloin avautuisi minulle paremmin. :)

      Poista
  2. Minusta Tony-parkaa kohdeltiin tässä aika epäoikeudenmukaisesti, kuinka ihmeessä hän olisi voinut vajavaisin tietoineen käsittää, mistä oli kyse!

    Mutta toisaalta, aika epäoikeudenmukaisesti Tonykin kohteli ystäviään, tosin ei ehkä ihan tietoisesti, muistaessaan itsensä uhrina ja nämä ilkeinä pettureina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta se oli jotenkin inhimillistä, siis Tonyn muistojen nurinkurisuus. Ihmisellä tuntuu olevan tapana asettaa itsensä uhrin asemaan ja vierittää syyt muiden niskoille. Kai se on joku mielensisäinen suojautumiskeino, tällä tavalla asioita välttyy käsittelemästä ja ihminen tyytyy vain kiillottelemaan sädekehäänsä. :) En nyt halua yleistää, kaikki ihmiset ovat erilaisia, mutta olen huomannut vastaavanlaisen käyttäytymisen olevan aika yleistä. Joskus siihen sortuu itsekkin.

      Poista
  3. Minulle tämä oli 5/5 -kirja! Loppuratkaisu on minusta ihan selvä, mutta enhän voi sitä tässä sinulle aukaista, muuten he, jotka eivät ole kirjaa vielä lukeneet, olisivat pahoillaan. Siis Tony aiheutti erään ei toivotun suhteen ja siitä...Hän joutuu nyt kypsällä iällä peilin eteen ja katsomaan itseään sellaisena, millaisena muut hänet näkivät jo nuorena, vain hän itse ei.

    Mikä tiivistämisen timantti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis minun on ihan pakko lukea tämä vielä uudestaan joskus. Luulen että sain vihjeesi avulla ymmärretyksi hieman enemmän, mutta koska kirja ei ole saatavilla en voi sitä tarkistaa. Mutta ehkä toisella lukukerralla asiat selkiytyvät paremmin, nyt kun on jo hieman johtolankoja.

      Joskus sitä tuntee itsensä niin typeräksi, kun ei vain aivoihin uppoa vaikka kuinka yrittää ymmärtää. :D

      Poista