Arthut Priestley pidätetään yllättäen hänen työmatkallaan ja kuljetetaan salaperäiseen laitokseen keskelle maaseutua. Arthur, perheellinen työssäkäyvä kansalainen, on pidätetty uuden terrorisminvastaisen lansäädännöön nojalla ja syynä on Arthurin homoseksuaalisuus epäilyt.
Arthurin vaimo Julie saa käsiinsä videonauhan, jossa on kuvattuna Arthurin pidätys. Julie hakee apua poliittisen lehdentoimittajalta Tomilta ja yhdessä he alkavat selvittämään laitokseen joutuneiden ihmisten kohtaloita. He törmäävät valtion salailuun, medialle on annettu tietoon vain että pidätetyt ovat sairastuneet uuteen sairauteen, joka tarttuu vain homoseksuaalien ja seksityöläisten keskuudessa. Heidät on täytynyt kansallisenturvallisuuden takia sulkea laitokseen, jotta taudin leviäminen saataisiin kuriin.
Laitos on lähitulevaisuuteen sijoittuva dystopia, kirjan takakannen mukaan. Dystopia on ehkä hieman turha vahva sana kirjaa kuvaamaan. Enemmänkin Laitos on yhteiskuntakriittinen teos valtion lainsäädäntöjä ja vallan väärinkäyttöä kohtaan. Eli ei yleensä ihan minun tyylistä luettavaa, mutta Leliciltä aikasemmin lukemani teos Katkeamispiste oli niin hyvä että uskalsin tarttua tähän teokseen.
En sitten kuitenkaan ihan pitänyt kirjasta, vaikka sen lukikin suhteellisen vaivattomasti ja nopeasti loppuun. Ideahan oli loppupeleissä hieno, vaikka ensin sitä arastelin. Tuntui vain ettei kirjailija ollut oikein panostanut kirjassa ideaa pidemmälle. Kaikki mitä oli luotu punaisen langan ympärille oli vain keskitasoista, eikä kirjan siten saanut innostumaan itsestään. Tarinaa kerrottiin kolmesta näkökulmasta: Arthurin, joka kertoo asioita laitoksen sisästä, laitoksen johtajan Gravesin, joka painii kolkuttelvan moraalinsa kanssa sekä toimittaja Tomin, joka alkaa penkomaan tietoja esiin tästä pelonsekaista kunnioitusta herättävästä laitoksesta. Arthurin osiot olivat pääasiassa tylsiä ja Arthurin itsessään oli todella väritön henkilö. Gravesin moraalinen herääminen oli mielenkiintoista luettavaa tiettyyn pisteeseen asti, mutta silti tarina hänenkin osaltaan jäi laimeaksi, vaikka potentiaali olisi ollut enempäänkin. Eniten actionia oli Tomin ja Julien seikkailuissa ja ne olivatkin kirjan antoisimmat sekä viihdyttävimmät osiot.
Kirjan loppuratkaisu oli ennalta-arvattava, mutta toisaalta se sai minut hämilleni. Olisin odottanut jotain aivan muuta ja itse päätynyt toisenlaiseen ratkaisuun. Jälleen olisi ollut mahdollisuuksia tarinan puolesta vetävämpäänkin loppuun, mutta se oli nyt sellainen ja sillä selvä.
Katkeamispiste oli tosissaan paljon parempi kirja, tämä oli vain keskitasoista kerrontaa, eikä tosissaan kovin viihdyttävää edes. Olin pettynyt.
Annan kirjalle arvosanaksi 2,5 / 5 pistettä!
Tietoa kirjasta:
Kustantamo: Like
Ilmestynyt: 2012
Alkuteos: The Facility
Sivuja: 400
Suomentanut: Terhi Kuusisto
-Aletheia
Naputtelin sulle kommenttia, mutta sitten nettimokoma pätkäsi... Eli piti sanomani, että en itsekään saanut tästä kirjasta oikein mitään irti. Hiukan kiinnostaa kirjailijan uusin, siinä on melko kammottava aihe. No niin oli toisaalta tässäkin ja mikä lopputulos :)
VastaaPoistaNyt on minulla aikakatkos aivoissa, en yhtään tiedä/muista mitä kirjailijan uusin kirja käsittelee... :o
PoistaMielestäni Katkeamispiste oli paljon paremmin onnistunut kirja kuin tämä, joten ehkä uusin kirja ei olisi samanlainen floppi kuin tämä. Täytyy toivoa parasta. :)
Minulle jäi tästä kirjasta samanlaiset fiilikset. Idea hyvä, toteutus heikko. Kirjan tärkeä teema jäi pinnalliseksi, enemmän keskitytään toimintaan. Ehkä se on myynyt sellaisenaan paremmin. Ainakin on päässyt käännettäväksi saakka, vaikka parempia vahtoehtoja on varmasti ollut ehdolla.
VastaaPoistaToiminta kyllä myy ainakin tietynlaisten lukijoiden parissa. Ehkäpä siksi se on mennyt suomennettavaksi monien muiden teosten ohi. Mieheni ainakin pitää enemmän "rytinällä eteenpäin muita asioita miettimättä kirjoista". Veikkaan että häneen tämä olisi uponnut kuin kuuma veitsi voihin, kun minut tämä sai vain pettymään.
Poista