Aravind Adiga: Valkoinen tiikeri

Balram Halwai on köyhän riksakuskin poika pienestä intilaisesta kylästä. Hän kertoo nousustaan köyhän kylän köyhästä pojasta rikkaan perheen autokuskiksi ja lopulta menestyneeksi yksityisyrittäjäksi. Tie huipulle ei ole ollut helppo ja se on vaatinut Balramilta paljon uhrauksia.

Ennen kaikkea Valkoinen tiikeri kertoo kahdenlaisesta Intiasta. Pimeä kuuluu köyhille, jotka raatavat niska limassa niukan elantonsa eteen tai ovat uskollisia orjia isännilleen. Valoisa Intia on taas rikkaiden. Siihen kuuluu palvelijoita, politiikkaa, kauppakeskuksia ja ylellisyyttä. 

Adiga antaa lukijalleen ihan uudenlaisen kuvan Intiasta. Sitä voisi kuvailla jopa inhorealistiseksi. En ole koskaan Intiassa käynyt. joten en osaa kommentoida mitään siihen onko maassa todella yhtä saastaista ja kamalaa. Korruptio on kukassaan, rikkaat maksavat politikoille etuoikeuksistaan, poliisi on aina lahjottavissa, jos sattuu tekemään rikkeen. Köyhät ja palvelijat ottavat syyt niskoilleen. Valehtelu ja huijaaminen ovat elinehto, tuossa kieroutuneessa ja epäoikeuden mukaisessa maassa. Mutta maassa maan tavalla ja sen mukaan on selviydyttävä. Niin tekee myös Balram. 

Adigan teksti ei ole kuitenkaan voivottelevaa vaan lähinnä toteavaa. Intian ihmisten kokema kurjuus sai minun myötätuntoni heräämään ja olemaan kiitollinen siittä, että Suomessa asiat ovat kuitenkin paremmin. Nyt voisi kuvitella kirjaa masentavaksi ja inhottavaksi kun arvostelussani on vilahtanut niin paljon negatiivissävyisiä sanoja. Näin en kuitenkaan kirjaa luonnehtisi. Adiga on luonut yllättäviä juonenkäänteitä ja en osannut pitää ketään henkilöistä läpeensä pahana. Henkilöt olivat inhimillisen oloisia virheineen. Kerrontaa siivittää ilkikurinen huumori, joten raskaista aiheista huolimatta kirjan ääreen oli aina mukava palata.
Jotenkin tämän teoksen vaikuttavuutta on hirveän vaikea pukea sanoiksi. Varsinkin nyt kun lukemisesta on vierähtänyt jonkun aikaa. Ajattelin ajan helpottavan kirjan arvostelemista, kun ajatus on saanut hetken muhia, mutta ei. Tapahtumat ja miljöö ovat yhä vahvana mielessä, mutta oikeanlaisia sanoja kuvaamaan, tätä omalla tavallaan koskettavaa kirjaa, ei tunnu löytyvä. Pahoittelen siis tämän tekstin epäselkeyttä.  Suosittelen kuitenkin lukemaan!

Annan kirjalle arvosanaksi 4,5 / 5 pistettä!

Tietoa kirjasta:
Kustantamo:BTJ kustannus
Ilmestynyt: 2009 
Alkuteos: The White Tiger (2008)
Sivuja: 345
Suomentanut: Tarja Teva

Mistä minulle: Kirjastosta, osui sattumalta silmään kun oli esillä hyllyssä. Kansi kiinnitti huomion ja takakansi vaikutti kiinnostavalta. Kirja ei ollut edes TBR-listallani.

Kommentit

  1. Minulla on tämä kirja lojunut hyllyssä jo varmaan vuoden. Aloitin kerran jo sitä lukea, mutta jätin kesken vain muutaman sivun jälkeen. Ehkä aika oli väärä, sillä olen ymmärtänyt muiden arvioista, että tämä on kiinnostava ja hyvä kirja. Täytyy ottaa tämä lukuun uudelleen piakkoin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. suosittelen lukemaan. Mitä enemmän kijan lukemisesta on kulunut aikaa sitä enemmän olen alkanut lukukokemusta arvostamaan. Ja muistan kun itse aloitin lukemaan kirjaa, niin ensimmäinen ajatus oli että voi ei. Aika pian tarina vie kuitenkin mukanaan.

      Poista
  2. Olen lukenut tämän muutama vuosi sitten. En enää tarkasti muista juonta, mutta muistan, miten vaikuttunut ja ihastunut olin teoksen tarjoamasta lukukokemuksesta. En ole lukenut kirjailijalta muuta, mutta ehdottomasti suosittelisin itsekin tätä kirjaa. Mukavaa, että tykkäsit! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on minunkin ainoa kirjailijalta lukemani kirja, vaikka näin kirjastossa toisenkin hänen kirjansa. En kuitenkaan napannut mukaan. Tämänkin sulattelemisessa meni aikaa ja kesällä tekee mieli lukea helppoa ja kevyttä kirjallisuutta. :)

      Poista
  3. Minuun tämä teki suuren vaikutuksen - vaikka kirja ei ole ns. suosikkejani, se kuitenkin hätkähdytti. Tässä on kiehtovia ja ravistelevia moraalisia kysymyksiä itsekkyydestä ja omasta tiestä.

    Balram on myös mielenkiintoinen hahmo: Kehittyykö hän romaanin aikana myönteiseen vai kielteiseen suuntaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä kirja jää kyllä takaraivoon kummittelemaan. Ei se minun suosikiksi noussut, mutta vieläkin tulee ajateltua kirjaa ja juurikin sen moraalisia dilemmoja. Ja juuri tuosta Balramin hahmosta: ei voi tuomita suoraan että hän olisi kehittynyt hyvään tai huonoon suuntaan, itse aina löydän sen MUTTA:n. Balram on moni ulotteinen hahmo, jota ei voi tuomita suoraan läpeensä pahaksi ihmiseksi, mutta ei hän mikään pyhimyskään ole. Jollain tapaa ehkä sellainen liukas kettu. :D

      Poista

Lähetä kommentti