lauantai 25. tammikuuta 2014

Grégoire Delacourt: Onnen koukkuja

Jocelyn huolehtii perheestään, lankakaupastaan, ystävistään sekä sairaasta isästään, jonka elämä tapahtuu kuuden minuutin sykleissä. Hän saa ilon elämäänsä pienistä asioista, mutta vaikuttaa kuitenkin tyytyväiseltä. Eräänä päivänä Jocelyn tajuaa voittaneensa lotosta 18 miljoonaa ja hänen elämänsä joutuu koetukselle. Hän ei ensimmäisenä ryntää lunastamaan voittoa, vaan pysähtyy miettimään. Hän voisi periaatteessa tehdä nyt mitä vain, muutta koko elämänsä. Mutta mitä sellainen suuri muutos käytännössä tarkoittaisi? Jocelynin harkitessa mitä tekisi, joku hänelle läheinen ihminen tekee päätöksen hänen puolestaan.

Minua harmittaa suunnattomasti etten heti huomannut kirjan takaliepeessä olevaa ohjeistussa, jossa neuvotaan lukijaa tekemään ennen kirjan lukemista kolme listaa. Listat asioista joita tarvitsen, asioista joita tekee mieli ja hulluista mieliteoista. Sitten kehoitetaan kirjan lukemisen jälkeen tekemään em. listat uudestaan. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä kuinka listani olisi muuttuneet lukukokemuksen aikana, sillä kirja teki minuun todella suuren vaikutuksen. Pysähdyin ihan tosissani miettimään omaa elämääni ja onnenllisuuden tekijöitä siinä. Olen aina hokenut että sanonta "raha ei tee onnelliseksi" on puppua ja meidän kateellisten keksimä selitys. Täytyy sanoa että en ole enään täysin varma olenko ihan tuota mieltä. Kyllähän raha toisi helpotuksen moneen asiaan ja helpottaisi elämää joiltakin osin, mutta kyllä paljolla rahalla on huonoja puoliakin, joita ei usein pysähdytä miettimään. Ainakin omassa elämässä tällä hetkellä ne eniten onnea tuovat asiat on sellaisia, joita ei rahalla saa.

Olin ensin vähän ennakkoluuloinen kirjaa kohtaan, sillä takakannessa sanottiin Siilin eleganssin ystävien hullaantuvan tähän kirjaan. Minä en kuitenkaan kuulu Siilin eleganssin ystäviin, joten pelkäsin Onnen koukkujen olevan minulle epäonnistunut lukukokemus. Jotenki se ranskalaisuuskin saa välillä hieman epäilemään, sillä jotkut ranskalaiset kirjat ovat olleet liian ranskalaisia minun makuuni. Yllätyin siis positiivisesti ja ahmaisin kirjan suuresti nauttien yhdeltä istumalta. Onnen koukkuja on varsinlyhyt kirja vain 164 sivua, ja se on kepeää luettavaa, vaikka sen sanoma saikin minut painimaan omien näkemysteni kanssa. 

Tietoa kirjasta:
Kustantamo: WSOY
Ilmestynyt suomeksi: 2012
Alkuteos: La liste de mes envies (2012)
Sivuja:164
Suomentanut: Leena Leinonen

Mistä minulle ja miksi: Kirjastosta, kirjan kansi oli tuttu kirjablogeista. Koska kirja oli ohut ajattelin kokeilla tykkäisinkö.

6 kommenttia:

  1. Minä ihastuin Siilin eleganssiin ja ihastuin myös tähän kirjaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No takakannen maininta taisi olla kuitenkin enimmäkseen oikeassa. :D

      Poista
  2. Aihe kieltämättä houkuttelee, vaikka minulla onkin melko vakaat käsitykset siitä, mikä tuo onnea (juuri minulle siis, muista en voi tietää), mikä ei. ;)

    Enpä ollut kuullut tuosta kolmen listan tekemisestä ennen ja jälkeen kirjan lukemisen. Nyt tuli tunne, että pakkohan tämä on lukea, että voi tehdä listat ja katsoa tuleeko niihin muutoksia kirjan lukemisen jälkeen :D Tämä sopii myös Ranska-haasteeseen, joten taidanpa tosiaan ottaa lukulistalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa lukea, kiinnostavaa sitten nähdä vaikuttaako kirja käsityksiisi. ;)

      Poista
  3. Minusta tämä oli suloinen kirja ja sanomaltaan hyvä, monellakin tapaa. Itse olen kyllä aina ajatellut, ettei raha tuo onnea, mutta kyllähän se jonkin verran helpottaa. Mutta rahalla ei kuitenkaan saa mitään sellaista, mikä loppujen lopuksi merkitsee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinpä, kyllä ne tärkeimmät onnen tuojat elämässä on sellaisia joiden arvoa ei voi edes rahassa mitata. Mutta paljon raha ja erityisesti sen puute aiheuttaa pahoinvointia ja onnettomuutta. :/

      Poista