perjantai 28. helmikuuta 2014

Daphne Kalotay: Bolsoin perhonen

Nina Revskaja, kuuluisa länteen loikannut balettitanssija, päättää huutokaupata mittavan korukokoelmansa. Korujen joukossa on häikäsevän kaunis meripihkakorusetti, joka on vanginnut sisäänsä fossiilien lisäksi paljon vaiettuja salaisuuksia. Nuo salaisuudet alkavat kääriytyä auki, kun tuntematon lahjoittaja antaa huutokaupattavaksi settiin kuuluvan kaulakorun. 

Nuoruudessaan Neuvostoliitossa Nina Revskaja oli kuuluisa balettitanssija maan kuuluisimmassa teatterissa Bolsoissa. Hän tanssi jopa itse Stalinille ja ansaitsi itselleen lisänimen Bolsoin perhonen. Kuitenkin Neuvostoliiton hirmuvalta vie hänelle läheisen ihmisen ja kotimaan kauheudet avautuvat Ninalle. Tapahtui myös petos, joka ajoi lopulta tuo nuoren naisen loikkaamaan länteen. Nykyään Nina asustaa Bostonissa ja on pyörätuolissa seuranaan vain jatkuva kipu sekä muistot tanssimisesta.

Bolsoin perhonen on hienosti kerrottu tarina, joka liikkuu kahdessa aikatasossa. Ajat kirjan sivuilla vaihtuvat kuin ballerinan hennot askeleet ja välillä vei hetken sijoittaa tarina oikeaan aikaan sekä paikkaan. Mutta tätä tarinaa ei olekkaan tehty luettavaksi kiireessä, vaan sen ääressä tulee viipyä sekä antaa tarinan kuljettaa hiljalleen kohti loppua, jossa kaikki selviää. Ehdottomasti kirjan kiinnostavinta antia olivat sen mielenkiintoiset henkilöt ja heidän elämän tarinansa. Välillä kirjassa sorruttiin turhaan jaaritteluun, joka sai hieman pitkästymäänkin, mutta aito ja vilpiton kiinnostus henkilöitä kohtaan auttoi kulkemaan noiden kohtien yli. Kaksi aikatasoakin nivoutuu yhteen sujuvasti ja ovat balanssissa keskenään. Joskus lukijalle annetaan joku tapahtumapätkä, Leena Lumin sanoin traileri, joka jätetään muhimaan lukijan ajatusten perukoille odottamaan vastausta. Pikku hiljaa tarinan edetessä palaset alkavat loksahdella paikalleen ja koko kuva kaikessa komeudessaan näyttäytyy lukijalle. Kirjan loputtua olin yllättynyt siittä kuinka laaja ja värikäs tuo koko kuva sitten olikaan. 

Pidän historallisista romaaneista ja pidin tästäkin, vaikkei se sitten täysin onnistunut lunastamaan odotuksiani. Viihdyin kuitenkin balettinäytöksissä, eläydyin Ninan ihmisuhteisiin ja pidin Kalotayn sujuvasta kielestä. Kertojaratkaisu oli kuitenkin hieman haastava ja kuten mainitsin, pääsin välillä pitkästymään. Suosittelen kirjaa kuitenkin historiallisten romaanien ystäville ja niille jotka pitävät Neuvostoliittoon sijoittuvista kirjoista. Minulle Neuvostoliitto miljöönä ei ole kovin mieluinen juuri siihen kuuluvan painostavan tunnelman ja pelon ilmapiirin vuoksi.

Annan kirjalle arvosanaksi 4 / 5 pistettä!

Tietoa kirjasta:
Kustantamo: WSOY
Ilmestynyt suomeksi 2011
Alkuteos: Russian Winter (2010)
Sivuja: 416
Suomentanut: Irmeli Ruuska

Mistä minulle ja miksi: Kirjastosta, kirja tuli lukulistalleni Leena Lumin kehuvan arvion kautta.




3 kommenttia:

  1. Kiva että pidit kirjasta, sillä tämä on lukulistallani.

    VastaaPoista
  2. Luin tämän aikaan ennen blogia joten en ole siitä blogannut, mutta tykkäsin todella paljon! Kiinnostavia henkilöhahmoja ja kohtaloita, paikoitellen varsinkin loppupuolella oikein jännitti miten heidän käy. Toivottavasti Kalotayn uusi romaani, säveltäjän ja viulistin tarina, myös suomennetaan.

    VastaaPoista
  3. Ihanaa, että luit tämän! Aika paljon kuitenkin pidit. Tämä on niitä kirjoja, jotka aion lukea myöhemmin uudelleen. Ehkä muistat tarinan: annoin kirjan kerran arvontaani, mutta sitten en vian kestänyt, että minulla ei ollut omaa Bolšoin perhostani, joten eikun piti se ostaa. Nyt en luovu enää.

    Tästä kirjasta sattumalta kerroin pääsiäisenä tyttärelleni ja kehuin kovin. On kirjoja, joissa vain on se jokin ja minulle se on tässä. Myös huutokaupattavien korujen tietoiskust olivat upea tapa aloittaa uusi luku.

    VastaaPoista