sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Huhtikuun luetut

Hei täältä vaipparallin ja kiireisen arjen keskeltä. Huhtikuu vilisti vain silmissä ohitse ja kesä kurkistelee jo ovella. Tosin ei kovin tunnu siltä, sillä ainakin täällä on saatu nauttia lumisateesta ja raekuuroista. Olette ehkä huomanneetkin että hiljaista on ollut blogin puolella, mutta koneen aukaiseminenkin tuntuu vievän liikaa aikaa ja kaikki vapaa-aika tuntuu menevän siihen että nukun kuola poskella univelkoja pois. Tyyny on ehkä parhain ystävä ikinä! Sylissä tiiviisti roikkuva 7 viikkoinen vauva ja lahkeesta repivä uhmaileva 2-vuotias takaavat sen että lukeminen saati bloggaaminen on jotain, jota joutuu suunnittelemaan viikon etukäteen ja siltikkin aikomus jää usein haaveeksi. Mutta enpä valita, lapset tarvitsevat minua ja aikaani, kirjat ja blogi kyllä odottavat aikaansa. Yritäppä selittään pari vuotiaalle että äiti ei nyt voi katsoa sadatta kertaa kanssasi Tomi Traktoria, kun äiti lukee tätä kirjaa, jossa ei ole yhtään kuvaa. Ei mene muuten läpi. Kaiken lisäksi tämän samaisen pikku viikarin mieli puuhiin kuuluu äitin kirjanmerkin varastaminen kirjan välistä ja sen huolellinen piilottaminen. Tänään se löytyi potasta, onneksi tyhjästä. Illalla kun tupa hiljenee ja alan epätoivoisesti etsimään kohtaa johon olen jäänyt, nukahdan kun tajuan että olen lukenut samaa sivua jo kolmen päivän ajan. 

No, olen minä kuitenkin jotain saanut luettua kuitenkin. Huhtikuussa luin seuraavat kirjat:

  • Per Petterson: Kirottu ajan katoava virta
  • Johan Theorin: Verikallio
  • Jennifer Egan: Sydäntorni
  • Jonas Gardell: Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin: 1. Rakkaus
  • Maria Semple: Missä olet Bernadette?
  • Ulla-Lena Lundberg: Jää 
 Jää oli melkoinen pettymys, kirja oli melko puuduttava lukukokemus ja takasi sen että nukahdin puolessa minuutissa. Kirjan parissa menikin kevyesti yli viikko. Koskettavin oli Gardellin teos, vaikka se herättikin minussa ristiriitaisia tunteita. Kuukauden ehdottomasti hauskin ja paras lukukokemus oli kuitenkin Missä olet Bernadette, joka osui ja upposi! Nämä siis tuli luettua iltasatujen lisäksi. Iltasadut tuntuvat olevan monena päivänä ainoa kosketukseni kirjoihin. Viime aikoina on tullut luettua paljon esikoiselle Autot kirjoja, Martti, meidän pojalle Jehna, on kovaa huutoa tällä hetkellä. Lisäksi olemme lukeneet  paljon muitakin Disneyn satuja, joka on tämän äidin mieleen. Disneyt on aina osunneet ja uponneet, niin vanhat kuin uudetkin tarinat. 

Tälläinen pikainen päivitys. Toivottavasti pian saadaan lämpimiä ilmoja tänne pohjoiseenkin. Suunnitelmissa olisi laittaa takapiha uuteen uskoon - lapsi ystävälliseksi. Ruusupensaat lähtivätkin jo maatumaan, niiden oli aika antaa tilaa hiekkalaatikolle, joka on vielä suunnittelu asteella. Kukkapenkkejä en edes haaveile laittavani, ne voisivat näyttää mielenkiintoisilta, kun viikari täräyttää kaivurinsa keskelle kukkapenkkejä. Kyllä ne hiekkaämpäritkin on sen verran värikkäitä että saavat toimia takapihan piristeenä. :D 

Palainen päivittelemään taas kun pystyn. Oikein aurinkoista toukokuuta kaikille!

4 kommenttia:

  1. Hulinaa tuntuu olevan. Martti on tuttu, mutta Jehna on outo. Lasten kirjoista liian vähän blogataan-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hulinaa ja vilinää kyllä riittää. :D Jehna on sama kuin Martti, meidän 2vee nimittää Marttia Jehnaksi, kun Martti aina hokee että voi jehna. :) Itselläni on suunnittelu asteella muutama lastenkirja bloggaus, meillä paljon lastenkirjoja tällä hetkellä luetaan. :)

      Poista
  2. Kirjanmerkin piilottaminen, kuinka pirullista! :D

    VastaaPoista