perjantai 13. helmikuuta 2015

Alan Bradley: Piiraan maku makea

Flavia de Luce asuu isänsä ja kahden rasittavan sisarensa kanssa suvun rapistuvassa kartanossa Buckshawissa. 11-vuotias Flavia rakastaa kemiaa ja vihaa siskojaan. Eräänä päivänä oven takaa löytyy kuollut lintu, jonka nokkaan on työnnetty postimerkki. Tuo lintu ja postimerkki tuntuvat saavan Flavian isän poissa tolaltaan. Seuraavana yönä Falvia löytää kartanon mailta kurkkupenkistä ruumiin ja on selvää että kuollut lintu oli ollut huono enne. Kun Flavian isä joutuu pidätetyksi murhasta epäiltynä, päättää Flavia ottaa ohjat omiin käsiinsä ja etsiä oikean murhaajan.

Oi miten ihana dekkari, ei tätä kirjaa ole kyllä turhaan kehuttu. Olin aivan hurmaantunut alkumetreiltä lähtien. Kuinka omaperäinen idea, että 11-vuotias tyttö ratkaisee murhamysteerin. Epäilin aluksi voiko Flavia olla hahmona uskottava, mutta hänhän oli mitä mainioin sankaritar. Niin nokkela, niin pikkuvanha, mutta kuitenkin niin lapsi vielä.

Kirjassa alkaa taphatua heti alkumetreiltä lähtien ja samanlaisella tahdilla kirjassa edetään koko ajan. Kirja oli viihdyttävä, jännitävä ja niin kerta kaikkisen koukuttava, että minä vain ahmaisian sen melkein yhdeltä istumalta. Tämä oli omassa genressään jo pelkästään niin viihdyttävän erilainen, etten voinut olla yllättymättä, eikä Flaviaan voinut olla ihastumatta. Minä en vain löydä tästä kirjasta mitään moitittavaa, olen niin tyytyväinen lukukokemukseeni. Pakko sanoa että tämä on kuluvan kirjavuoteni parhaita lukukokemuksia ja on varmaan sanomattakin selvää, että odotan innolla että saan seuraavan osan käsiini ja pääsen palaaman Flavian pariin. Falvian siskoilleen tekemä kiusakin oli niin ilkikurisen hauskaa, etten malta odottaa että mitä hän vielä mahtaakaan keksiä.

Tämä oli täyden 5 / 5 pisteen lukukokemus. Ihanaa oli pitkästä aikaa lukea näin täydellisen onnistunut kirja!

Tietoa kirjasta:
Kustantamo: Bazar
Ilmestynyt suomeksi: 2014
Alkuteos: The sweetness at the bottom of the pie (2009)
Sivuja: 389
Suomentanut: Maija Paavilainen

Mistä minulle: Kirjastosta

3 kommenttia:

  1. Minäkin tykkään Flaviasta tosi paljon! Näissä tarinoissa on jotenkin niin ihanan viattoman makaaberi tunnelma

    VastaaPoista
  2. Minäkin haluaisin kovasti lukea tämän. Vaikka en dekkareista oikein välitäkään, mutta tämä vaikuttaa kivalta :)

    VastaaPoista
  3. Tämä oli myös minun mielestäni ihan huippudekkari! Jännä nähdä, missä tahdissa Flavia sarjassa kasvaa - kirjohan on julkaistu jo seitsemän. Olen miettinyt, jaksanko odotella mahdollisia suomennoksia vai pitääkö lähteä etsimään alkukielisiä Flavioita.

    VastaaPoista