keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Gillian Flynn: Paha paikka

Kun Libby Day oli seitsemän, hänen äitinsä ja kaksi sisarta surmattiin julmasti. Pakoon päässeen Libbyn todistus oli ratkaiseva, kun hänen veljensä Ben tuomittiin elinkautiseen vankeuteen koko kansakuntaa kuohuttaineista Kansasin Kinnakeen maatilamurhista. Kuluu 25 vuotta. Libbyn nimeä kantavan hyväntekeväisyysjärjestön varat ovat ehtyneet. Laiskalla ja eristäytyneellä Libbyllä on edessä töihin lähtö, joka ei houkuttele häntä yhtään. Kun Kill Club -niminen salaseura, joka on perehtynyt ratkaisemattomiin murhiin, ottaa yhteyttä Libbyyn, hän vaistoaa hyvän tilaisuuden tehdä rahaa. Palkkiota vastaan Libby suostuu haastettelemaan murhapäivään liittyviä henkilöitä. Pian alkaa paljastua karmiva totuus ja Libby joutuu jälleen pakenemaan henkensä edestä.

Gillian Flynnin aiemmin suomennettu teos Kiltti tyttö löi minut ällikällä. Olin niin hurmaantunut siihen kuinka kirja onnistui vetämään maton minun jalkojeni alta, että kirja painui lähtemättömästi parhaimpien lukemieni kirjojen listalle. Lisäksi pidin Flynnin tyylistä kirjoittaa koukuttavasti ja viihdyttävästi. Paha paikka oli kuitenkin todella erilainen kuin Kiltti tyttö.

Odotin lukiessa koko ajan sitä yllättävää juonenkäännettä, joka lyö minut ällikällä. No, sitä ei tullut missään vaiheessa, vaikka kuinka sitä odotin. Ei ainakaan samassa suhteessa. Loppuratkaisukaan ei ollut minusta vakuuttava ja kirjan henkeen sopiva, vaan lässähtänyt. Muuten kyllä olin koukussa ja luin kirjaa ahmien mielenkiinnolla eteenpäin. Kirjan tunnelma oli ainutlaatuinen. Miljööt olivat ankeita, köyhyyden tai laiskuuden ränsistyttämiä, likaisia ja suttuisia. Jokainen henkilö oli enemmän tai vähemmän vinksahtanut, ärsyttävä tai ällöttävä. Koko kirja huokui synkkyyttä, joka sopi siihen kuin nenä päähän. Synkkyydellä voi pilata hyvänkin kirjan, mutta tässä kirjassa se oli osattu suhteuttaa niin että se loi kirjaan omaleimaisen jäljen. 

Tämä kirja on kyllä oiva mehevä välipala jännäri, jonka lukea huitaisee hetkessä. Ei vaan voi lopettaa. Mutta minulle se ei yltänyt samalle tasolle lukukokemuksena kuin aiemmin suomennettu Kiltti tyttö.

Annan kirjalle 3,5 / 5 pistettä!

Tietoa kirjasta:
Kustantamo: WSOY
Ilmestynyt suomeksi: 2014
Alkuteos: Dark Places  (2009)
Sivuja: 381
Suomentanut: Maria Lyytinen

Mistä minulle: Kirjastosta

2 kommenttia:

  1. Paha paikka oli mielestäni hyvä, mutta Kiltti tyttö ehkä kuitenkin jäi enemmän elämään mieleen - muistan sen vieläkin, vaikka lukemisesta on kaksi vuotta! Kannattaa muuten lukea tämä uusin suomennos, Flynnin esikoinen, Teräviä esineitä. Se on hyytävän hyvä!

    VastaaPoista
  2. Minä ihastuin uutuuteen. Teräviä esineitä meni näistä heti kärkeen. Kaikista Flynnin kolmesta kirjasta olen pitänyt kovasti.

    VastaaPoista