Selja Ahava: Taivaalta tippuvat asiat

"Äidin päälle putoaa taivaalta jäätä, eikä Saara näe häntä enää koskaan. ”Kun äiti kuoli, meiltä jäi satu kesken”, toteaa Saara. Isä menee surusta rikki, itkee ja ulvoo, haluaa olla vihainen, muttei tiedä kenelle. Isälle ”äiti on jäänyt kesken”. He muuttavat Sahanpurutalosta tädin luo kartanoon missä elämä jatkuu. Saara nipistelee isää varpaista, jotta tämä tuntisi jotain. Annu-täti auttaa ja pitää heidät lämpimänä, kunnes voittaa lotossa jättipotin toiseen kertaan ja nukahtaa kolmeksi viikoksi kartanon torniin."

Selja Ahava on minulle uusi tuttavuus, vaikka hänen kirjoihinsa olenkin törmännyt. Otin Storytelistä lukuun uteliaan kiinnostuneena Ahavan Taivaalta tippuvat asiat, joka on saanut EU:n kirjallisuuspalkinnon sekä oli ilmestymisvuonnaan Finlandia-palkintoehdokkaana. Kirja on siis saanut mainetta ja kunniaa ja ymmärrän hyvin miksi. Taivaalta tippuvat asiat on riipaisevan surumielinen tarina pienestä Saara-tytöstä, joka joutuu kokemaan kipeän menetyksen nuorena. On vaikeaa menettää äiti, isä ulvoo suruaan yön pimeydessä ja Saara pohtii elämää ja maalaa muistikuvia äidistään suurella lämmöllä. Tarinassa on tummia sävyjä, se kertoo elämän arvaamattomuudesta - kuinka toiseen ihmiseen voi osua usean kerran salama, toisen päälle tippua taivaalta kuolettava jäämöykky, kun toinen voittaa kaksi kertaa peräkkäin lotossa jättipotin. Ahavan teksti on puhuttelevaa ja erityisesti kohta, jossa Saaran äiti maalaa tyttärensä ääriviivat olohuoneen seinään ennen uusien tapettien laittoa, jäi mieleeni vahvana. Sinne tytön ääriviivat jäivät piiloon, mutta siellä ne ovat muistona menneestä kaikkien elämän kerroksien alla, aivan kuin kuolleet rakkaamme elävät meidän sisällämme.

Nautin joten kuten kirjasta vielä siihen asti, kunnes kuvioihin astui Krista, Saaran uusi äitipuoli. Hän toi toki toivoa elämään, viestin elämän jatkuvuudesta, mutta tarina tuntui hajoavan liikaa hänen läsnäoloonsa. Muutenkin pidin eniten Saaran näkökulmasta kerrotuista kohdista, sillä Ahava on tavoittanut lapsennäkökulman upeasti. Saara on ihana pikkutyttö, joka valloitti minun sydämeni. Hänessä olisi voitu pysyä alusta loppuun, vaikka muiden näkökulman ottaminen mukaan valoitti tarinan muita puolia. Taivaalta tippuvat asiat on kevyellä taianomaisella vivahteella sävytetty aikuisten satu, joka koskettaa lukijaansa. Minulle se ei kuitenkaan ollut täydellinen lukukokemus, niinkuin monelle muulle. Minua kirja ei houkutellut tarttumaan alun jälkeen itseensä, ja kirjan loppuun saamisessa kesti yllättävän kauan. Kertojanäkökulman vaihto jäi liiaksi kaivelemaan hampaankoloon. Ajottain tarina tuntui liian hajanaiselta.

Lukukokemusta on vaikea pisteyttää. Annoin Goodreadsissa kaksi tähteä heti lukemisen jälkeen, sillä olin kirjan loppuosaan pettynyt. Mutta jälkikäteen, kun olen lukemaani pyöritellyt mielssä paremmin nostan pistemäärän 3 / 5 pistettä! Osallistun kirjalle Helmet-lukuhaasteeseen kohtaan suomalainen kirjailija, jonka teoksia on käännetty jollekkin toiselle kielelle. Ahavan teosten käännösoikeudet on myyty 12 maahan.

Tietoa kirjasta:
Kustantamo: Gummerus
Ilmestynyt: 2015
Sivuja: 223

Mistä minulle: Storytel




Kommentit

  1. En ole lukenut Ahavalta mitään, mutta tämä alkoi kiinnostaa minua, vaikkei se sinulle ollutkaan täydellinen kokemus. Kerronta lapsen näkökulmasta vaikuttaa kiehtovalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapsennäkökulma on tässä kiehtova. Kannattaa lukea :)

      Poista
  2. Minä pidin tästä valtavasti, varsinkin Saara(n osuus) jäi vahvana mieleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saara oli mieleenpainuva henkilöhahmo. Hän oli kirjan kiehtovin henkilö ja siksi pidinkin Saaran osuuksista eniten. :)

      Poista
  3. Minun piti ihan miettiä, olenko lukenut tämän kirjan, kun nimi tuntui niin tutulta. Mutta kun luin postauksesi, niin kyllä sisältö tuntuu sen verran vieraalta että en ole tätä lukenut. Nimi varmaankin tuntuu tutulta siksi että kirja oli Finlandia-ehdokkaana. Varmasti kiinnostava kirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä kirjoja ilmestyy jatkuvasti niin paljon ja ne pyörivät enemmän ja vähemmän esillä. Minulle on sattunut aivan samoin joidenkin kirjojen kohdalla. :D

      Poista
  4. Olen lukenut Ahavalta vain mielipiteitä jakaneen Ennen kuin mieheni katoaa. Tämä tuntuu mielenkiintoiselta, kun vaan ehtisi. Ahavalla on myös joku muistista / muistisairaudesta kertova teos - nimi hukassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En kyllä minäkään sen kirjan nimeä muista. Tuo Ennen kuin mieheni katoaa kiinnostaisi kyllä lukea jo pelkästään sen takia, että se on jakanut niin paljon mielipiteitä.

      Poista
  5. Olipa kiva päätyä lukemaan vähän toisenlaisiakin näkemyksiä tästä. Sain tämän siis itse juuri luettua. Tykkäsin selkeästi enemmän kuin sinä, mutta ymmärrän tuon hajanaisuuden pointin. Mullekin esim se kirjeenvaihto näyttäytyi vähän irrallisena osana, vaikka se sinänsä mielenkiintoinen olikin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahavan kirjat tuntuu jakavan mielipiteitä. Mukava kuulla, että pidit tästä kuitenkin. Minulla ei ole enää edes juuri mielikuvia tästä kirjasta, muistan vain tuon ääriviivojen maalaamisen tapettien alle kohdan tästä kirjasta. Vähän yritin verestää muistikuvia lukemalla oman arvosteluni, muttei se juurikaan auttanut mieleenpalauttamisessa. :D

      Poista

Lähetä kommentti