Maailma, jossa pahuus on vienyt voiton. Veijarikonnien joukkio, joka suunnittelee mahdotonta. Nuori tyttö, jolla saattaa olla usvasyntyisen voimat.
Tuhat vuotta sitten Viimeisessä valtakunnassa käytiin ankara taistelu pahan ja hyvän välillä. Nyt jäljellä on vain pölyn ja sumun peittämää joutomaata, jonka asukkaita kuolematon hallitsija ohjaa raudanlujalla otteellaan. Vaikka jokainen vastarinnan kipinä on tukahdutettu, toivo lepattaa vieläkin pienenä liekkinä. Salaperäisen, usvasyntyisen Kelsierin johtama varasjoukkio on kehittelemässä häkellyttävää, tuhoon tuomitulta vaikuttavaa suunnitelmaa pahuuden vallan kukistamiseksi, ja nuori katujen kasvatti Vin tempautuu puolivahingossa hankkeeseen mukaan. Onko toisenlainen tulevaisuus sittenkin mahdollinen vuosituhannen sorron jälkeen?
Brandon Sandersonin Usvasyntyinen -sarja (engl. Mistborn) on saanut valtavan suosion maailma, ja englanniksi sille on poikinut jo useita jatko-osia. Kirjat ovat yltäneet New York Timesin bestsellerlistalle ja Goodreadsissakin tämä ensimmäinen osa oli kerännyt kiitettävän määrän tähtiä. Kirjoja on käännetty yli 25 kielelle. Viimeinen valtakunta on julkaistu alkuperäiskielellä 2006, mutta ensimmäinen suomennos on saatu vasta 2017, ja kirjoja on suomennettuna vasta kolme. Olin aikaisemmin pyöritellyt kirjaa kädessäni kirjaston fantasiaosastolla, mutta jättänyt sen hyllyyn aina, koska kansikuva ei ollut mielestäni tarpeeksi kiinnostava fantasiakirjaan. Minulle kuva on jotenkin laimea, vaikka hyvin kaunis onkin. Ryhdyttyäni seuraamaan enemmän englanninkielisiä kirjagrammeja ja vlogeja, tuli tämä sarja vastaan aika useasti. Otin sitten enemmän selvää kirjailijasta ja Mistborn-sarjasta, jonka googletus yhdisti suomennoksiin. Ajattelin että nyt pidän kädessäni varmasti melkoista helmeä, valtava suosio ja hyvät pisteet, fantasiaa vielä kaiken lisäksi. Mutta, en löytänyt sitä hienoutta, mitä niin monet muut lukijat ovat löytäneet.
Sandersonin kunniaksi on kuitenkin pakko sanoa miten hienon magiasysteemin hän on kehittänyt. Ja vaikka aluksi pelkäsin opinko ymmärtämään koko systeemiä koskaan, opin pikku hiljaa yhdessä Vinin kanssa tuntemaan metallinpolton ja allomantikkojen salat. Itse maailma muistutti melko paljon mitä tahansa fantasiamaailmaa ja meille tunnettua historian ajanjaksoa, jossa sääty-yhteiskunta oli vallalla. Omaperäisyydellä ei päästy yllättämään myöskään siinä, että päähenkilö oli alempaan yhteiskuntaluokkaan kuuluva taskuvaras, joita tässä genressä tuntuu riittävän enemmän kuin tarpeeksi. Miksi tulevien sankarien aina täytyy olla huonossa yhteiskunnallisessa asemassa - köyhiä, varkaita, maanviljelijöitä, orjia ja niin edelleen?
Kirjassa on siis rosvokopla, joka suunnittelee elämänsä keikkaa. Kuulostaako tutulta? Niin minustakin. Kuitenkin alun liian pitkäksi venähtäneen johdatuksen ja pohjustuksen jälkeen kirja pääsee asettumaan juonellisesti omille urilleen, eikä samankaltaisuudet pääse enää häiritsemään. Mutta kun puhutaan yli 600 sivuisesta kirjasta, ei ole kauhean lukijaystävällistä että itse tarina ottaa tuulta alleen vasta puolenvälin jälkeen. Voi kuinka monta kertaa haaveilin nakkaavani koko opuksen suoraan palautettavien pinoon, mutta jokin pidätteli lopettamasta kesken. Ehkä ajatusta siitä ettei niin moni ihminen voi olla väärässä tätä suitsuttaessaan, jotain tässä on pakko olla. Onneksi jatkoin loppuun, sillä kirjan loppuosa alkoi vetämään mukavasti ja tempauduin tarinan imuun, kun Vin yhdessä ystävineen yrittää suistaa skaaväestöä kaltoinkohtelevan hallinnon nurin ja surmata puolijumalaksi nimetyn julman ja häikäilemättömän Lordihallitsijan. Voin siis vakuuttaa, kunhan jaksaa alun ylipitkän johdannon selättää, voi sen jälkeen tarttua penkistä kiinni, koska sitten ei pidättele enää mikään.
Toisinsanoen, tämä olisi ollut todella hyvä kirja jos alkua olisi typistetty hieman ja itseasiaan olisi päästy vähän nopeammin. En ole varma uskallanko jatkaa sarjan parissa. Ehkä odotan että joku vakuuttaa minut siitä ettei yhtä tuhtit kaksi seuraavaa osaa aja jo ensi metreillä puuduksiin.
Annan kirjalle 2,5 / 5 pistettä!
Tietoa kirjasta:
Kustantamo: Jalava
Ilmestynyt suomeksi: 2017
Alkuteoa: The Final Empire - Mistborn 1 (2006)
Sivuja: 672
Suomentanut: Mika Kivimäki
Mistä minulle: Kirjastosta
Kommentit
Lähetä kommentti