Elina Hirvonen: Punainen myrsky

"Äiti”, sanon, kun myrsky on ohi.”Mitä kulta?””Tietääkö kukaan, että me olemme täällä?””Missä?””Täällä aavikolla. Tällä leirillä.””Miksi sinä sitä mietit?””Jos myrsky vie meidät, tietääkö kukaan, että me olimme olemassa?”

Maailma, 2015. Isiksen nousu horjuttaa maailmaa Irakista ja Syyriasta Eurooppaan. Kolme ihmistä matkustaa Suomesta Irakiin etsimään ratkaisuja. Yhdelle heistä matka merkitsee myös matkaa maailmaan, jonka on kerran joutunut jättämään taakseen.Poika syntyy Irakissa perheeseen, jossa on paljon rakkautta ja suuri salaisuus. Hänen isänsä toimii Saddam Husseinin hirmuhallintoa vastustavassa vastarintaliikkeessä ja on jatkuvassa vaarassa. Väkivallan, pelon ja pakenemisen keskellä äiti luo lapsilleen tilan, jossa kaiken läpäisee rakkaus. Perhe pakenee Irakista Saudi-Arabian kautta Suomeen. Kasvaessaan poika etsii tapaa kasvaa kokonaiseksi ihmiseksi ympäristöissä, joissa hän on aina erilainen kuin muut, ja jossa tärkeimmistä asioista ei koskaan uskalla puhua."

Elina Hirvosen Punainen myrsky on saanut inspiraationsa tositarinoista, Hussein al-Taeen lapsuudentarinoista, joiden pohjalta Hirvonen loi fiktiiviset henkilöhahmonsa. Punainen myrsky on pojan, vaikeissa olosuhteissa - vaaran ja pelon keskellä -kasvaneen pojan kasvukertomus. Mutta se on myös pojan äidin tarina. Äidin, joka lujalla lempeydellä rakasti lapsiaan kaiken keskellä ja pyrki tekemään kodin minne ikinä elämä heidät kuljettikin. Perheen arkea Irakissa varjostaa perheen kantama salaisuus, joka ei saa paljastua missään olosuhteissa, sillä se tietäisi isän loppua. Lopulta perheen tie kulkee Saudi-Arabiaan pakolaisleirille, josta he matkaavat vihreiden metsien ja lumisten talvien Suomeen, jossa he aloittavat uuden elämän. 

Punainen myrskyn kannet kätkee väliinsä erittäin riipaisevan tarinan, josta toteen juurtuva pohja tekee vielä ravisuttavamman. On vaikeaa edes käsittää, että maailmassa tapahtuu vielä nykypäivänä mitään tälläistä, mutta on tapahtunut ja tapahtuu edelleen. Tuntuu hurjalta ajatella että sellaisissa olosuhteissa elää perheitä yrittäen rakentaa kaiken epävarmuuden keskellä mahdollisimman tavallista arkea - kasvattaa lapsiaan, toimittaa jokapäiväisiä askareitaan ja selvitä. Kirja antaa inhimillisen äänen niille tavallisille ihmisille pakolaisstatuksen takana. Ihmisille, jotka ovat paenneet henkensä uhalla rakkaasta kotimaastaan ystävien ja sukulaisten luota. Paenneet maahan, jossa kaikki on outoa ja erilaista, aina luonnosta kulttuuriin ja kieleen. Minusta jokaisen omiin ennakkokäsityksiinsä juurtuneen olisi hyvä lukea tämä kirja ja avartaa näkemystään. Ihmiset pakolaisstatuksen takana ovat useimmiten vain tavallisia ihmisiä, jotka ovat joutuneet kokemaan sellaisia asioita elämässään, jotka ovat meille vain kaukaisia asioita tarinoissa ja uutisissa.

Hirvonen on tavoittanut hienosti lapsen näkökulman tarinassaan, mutta minua jäi vaivaamaan se aukko, mikä pojan elämässä tuli teini-iän ja jo vakaasti aikuisuudessa elävän miehen välillä. Miten tuosta kokeilevasta, kahden kulttuurin välissä puristuksissa elävästä miehen alusta tuli rauhanneuvottelijana toimiva kohta itsekkin isyyden tielle astuva mies. Samalla tässä katkoksessa jäi pimentoon osa äidin tarinaa, jota poika meille kirjan sivuilla kertoo. Muuten Punainen myrsky oli vaikuttava ja ennenkaikkea hyvin opettavainen lukukokemus.

Kirjan ympärillä on pyörinyt pienimuotoinen kohu, sillä se pohjautuu juuri sen oman kansanedustajamme lapsuuden tarinoihin, jota on syytetty mediassa rasisitisesta kirjoittelusta ja siitä valhtelusta. Itsehän siis missasin yhteyden kirjan ja kansanedustajan välillä ja törmäsin siihen vasta, kun viimeisen sivun käännettyäni näin kirjailijan jälkisanat. Googletin siis mistä oli kysysmys, eikä kohu vaikuttanut minun lukukokemukseeni millään tavalla. Hirvonen kuitenkin kertoo pelkäävänsä kohun vaikuttavan lukijan näkökulmaan, mutta päätyi lopulta jättämään käsikirjoituksen sellaiseksi kuin se oli. Hän kuitenkin korostaa ettei kirjan päähenkilö ole Hussein vaan täysin fiktiivinen henkilöhahmo, jolla on aivan oma kertojaäänensä. En tiedä miten tieto kohusta olisi vaikuttanut lukukokemukseeni, jos olisin tiennyt siittä etukäteen. Ehkä se olisi herättänyt kuitenkin skeptisyyttä kertojaääntä kohtaan, mutta onneksi olin sattunut missaamaan juuri tämän uutisoinnin. 

Annan kirjalle 4,5 / 5 pistettä!

Tietoa kirjasta: 
Kustantamo: WSOY
Ilmestynyt: 2019
Sivuja: 272

Mistä minulle: Kirjastosta

Kommentit

  1. Kyllä Hirvonen osaa kirjoittaa kauniisti. Olen pitänyt kaikista Hirvosen kirjoista, mutta tähän kirjaan se tykkääminen tökkäsi. En tiennyt yhtään etukäteen, mitä kirja käsittelee ja sattumalta luin Suomen kuvalehdestä jutun al-Taeesta. Siihen se kirjan lukeminen sitten jumittui. Luin kirjan sitten myöhemmin, pakolla. - Aurinkoista viikonloppua sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa harmi, että lukeminen jumittui ja lukeminen muuttui pakoksi. Mutta aina ei voi natsata. Mukavaa alkanutta viikkoa sinulle! :)

      Poista

Lähetä kommentti