V.E.Schwab: Tummenevat varjot

On kulunut neljä kuukautta siitä, kun Kell sai haltuunsa salaperäisen mustan kiven ja kohtasi Lila Bardin. Neljä kuukautta siitä, kun prinssi Rhy haavoittui ja Valkoisen Lontoon hallitsijat päihitettiin. Salakuljettamisen taakseen jättänyt Kell näkee pahaenteisiä unia ja kaipaa ainaisen reipasta Lilaa rinnalleen. Hänen ympärillään Punainen Lontoo valmistautuu suureen kansainväliseen mittelöön, jossa otetaan maagikoista mittaa. Samaan aikaan eräs merirosvoalus lähestyy kaupunkia tuoden vanhoja ystäviä satamaan. Kun kisojen valmistelut pitävät Punaisen Lontoon kiireisenä, toinen Lontoo on heräämässä henkiin. Taikuuden tasapaino on kuitenkin vaarassa, ja yhden Lontoon kukoistus tarkoittaa toisen tuhoa.
Tummenevat varjot on Shades of Macig -trilogian toinen osa. Sarjan ensimmäinen osa Magian tummempi sävy hurmasi minut vauhdikkaalla fantasiaseikkailulla - kirjan fantasiamaailma oli omalaatuinen ja taiten luoto, mutta myös kirjan keskeisissä henkilöissä oli särmää.

Tummenevia varjoja vaivaa se perinteinen sarjan keskimmäinen osa -syndrooma, jossa ei ylletä ensimmäisen kirjan sfääreihin ja pohjustetaan paljolti seuraavan kirjan loppuhuipennusta. Ei tämä kuitenkaan missään nimessä huono ollut. Schwabin kiehtova maailma tulee tutummaksi, kun Punaisessa Lontoossa järjestetään kansainvälinen taikakilpailu, jossa taitavat maagikot pääsevät ottamaan mittaa toisistaan. Enää ei keskityä niinkään Lontoiden välisiin poliittisiin suhteiseisiin, vaan tutustutetaan lukija Punaisen Lontoon maailmaan ja valtasuhteisiin, sillä Punainen Lontoo taianomaisessa kukoistuksessaan on kaiken keskus - oman maailmansa, mutta myös rinnakaisten maailmoiden. Lukija pääsee tapaamaan edellisestä osasta tutut henkilöhahmot ja syventämään suhdettaan heihin. Samalla kun vanhat tuttavuudet saavat syvempiä ulottuvuuksia marssii näyttämölle myös uusia tuttavuuksia, joista ehdottomasti suosikikseni nousi kaapparilaivan valovoimainen kapteeni Alucard.  

Kuitenkin tämän toisen osan tehtävä on selkeästi ennen kaikkea petata seuraavan osan tapahtumia. Valkoisella Lontoolla on uusi hallitisija ja maa tuntuu toipuvan aikaisemmasta synkkyydestään maagisen nopeasti. Joku on heräämässä ja se uhkaa taikuuden tasapainoa. Myös Lila saa täysin uusia ulottuvuuksia, hänessä on kuin onkin jotain tainomaista, vaikka hän onkin koitoisin paikasta, jossa taikuus kuoli jo kauan aikaa sitten. Mutta voiko taikuus herätä uudelleen, mitä jos se onkin vain uinunut kaikki nämä vuodet? Kirja herättää lukijassa enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia vanhoihin, mikä onkin hyvä sillä se jo pakottaa odottamaan malttamattomana seuraavan suomennoksen ilmestymistä. Mutta suurin syy siihen, että huhtikuun lopun julkaisupäivä ei tunnu tulevan koskaan, vaikka onkin aivan nurkan takana, on se että kirja loppui sellaiseen cliffhangeriin että teki mieli itkeä ja nauraa yhtä aikaa. Schwab osaa ainakin taata että lukija pysyy jatkossakin taajuuksilla. 

Huikeaa fantasiaa, ei voi muuta sanoa! Jos et ole vielä tähän sarjaan tutustunut, niin suosittelen lämpimästi. Toivon myös todella että Schwabin tuotannosta suomennetaan enemmänkin kuin vain tämä trilogia!

Tietoa kirjasta:
Kustantamo: Karisto
Ilmestynyt suomeksi: 2019
Alkuteos: A Gathering of Shadows (2016)
Sivuja: 550
Suomentanut: Mika Kivimäki

Mistä minulle: Kirjastosta

Kommentit