Miehen mielestä

Olen varmaan maininnutkin, että toinen puoliskoni ei ole kovin intoutunut lukija. Hänen lukukokemuksensa on rajoittunut lähinnä Aku Ankkaan ja Juha Vuorisen Juoppohullu -sarjaan. Kuitenkin luettuaan Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajan kirjakärpänen puraisi tätäkin jöröjukkaa. Mutta mitä mies lukee?

Petri ja Kyösti Pietiläinen: Legioonalainen Peters - suomalaisen palkkasoturin muistelmat





Tammen sivuilta löytyi seuraavanlainen kuvaus:

"Kertomus maailman kovimpana pidetystä paikasta, muukalaislegioonan laskuvarjojääkärien koulutuksesta ja työstä. Ranskan Muukalaislegioona on maailman kovin sotajoukko, Euroopan Unionin kummajainen, siirtomaa-ajan jäänne, joka edelleen toimii, tuhoaa ja tappaa Ranskan etuja haittaavia ihmisiä kehitysmaissa. Kyösti Pietiläinen on todennäköisesti pisimpään legioonassa palvellut suomalainen, jonka järkyttävät, suhteellisen tuoreet tosikertomukset muuttavat kuvaa eurooppalaisesta kehitysmaapolitiikasta.

Kotkassa 1945 syntynyt Kyösti Pietiläinen lähti merille, kiersi maapallon viidesti, kunnes pestautui Ranskan muukalaislegioonaan 27-vuotiaana vuonna 1972. Muiden värvättyjen tavoin hän sai uuden nimen ja henkilöllisyyden, ja yhteydet kotiin katkaistiin. Hänet koulutettiin laskuvarjojääkäriksi ja sotapoliisiksi, ja uransa aikana hän taisteli mm. Zairen Kolowesissa, Tsadissa, Djibutissa ja Ruandassa. Vaikka ensimmäinen kausi oli täynnä koettelemuksia, jokin sai hänet jatkamaan pestiään vuodesta toiseen, kunnes hän jäi eläkkeelle ylikorpraalina 28 palvelusvuoden jälkeen vuonna 2000. Hän osallistui myös entisen Jugoslavian alueen rauhanoperaatioihin.

Kyösti Pietiläisen karhea ääni selostaa absurdit armeijakokemukset. Petri Pietiläisen laatimat taustoittavat tietoiskut kertovat sotilasoperaatioiden poliittiset taustat ja muukalaislegioonan historian."

Mieheni tokaisi tämän luettuaan: "Vähänkö kova äijä". Seuraavana päivänä piti kirjastosta hakea lisää Pietiläisen kirjoja. Häneltä on ilmestynyt seuraavia teoksia:

  • Pietiläinen, Kyösti & Pietiläinen, Petri: 120 päivää legioonalaiseksi : Miten Pietiläisestä tehtiin Peters. Helsinki : Tammi, 2005. 
  • Pietiläinen, Kyösti & Pietiläinen, Petri: Kotkanpoika ja albatrossi : Legioonalais-Petersin varhaiset merimiesvuodet. Helsinki : Tammi, 2006. 
  • Pietiläinen, Kyösti & Pietiläinen, Petri: Legioonalainen Peters : Suomalaisen palkkasoturin muistelmat. Helsinki : Tammi, 2003.
  • Pietiläinen, Kyösti & Kaarnakari, Juhan-Ville: Legioonan isku Kolweziin. Helsinki : Tammi, 2008. 
  • Pietiläinen, Kyösti & Kaarnakari, Juhan-Ville: Sotapoliisi Peters No: 005. Helsinki : Tammi, 2009. 
  • Pietiläinen, Kyösti & Kaarnakari, Juhan-Ville: Verinen keidas. Helsinki : Tammi, 2010.
  • Pietiläinen, Kyösti & Kaarnakari, Juhan-Ville: Legioonalainen Peters Ruandassa. Helsinki : Tammi, 2011.
Enpä tästä enempää pysty kirjoittamaan, koska itseäni ei tämänkaltainen kirjallisuus kiinnosta alkuunkaa. En halua tietää kuinka monta miestä tämä "kova äijä" on pistänyt kylmäksi. Ilmeisesti monta, mitä tuon jörön puheista olen ymmärtänyt, vaikka ei tässä kirjassa kuulemma sillä ylpeilty. Kun kysyin arvioita kirjasta sain vastaukseksi, että ihan sika hyvä ja todella hyvin kirjoitettu, helppolukuista tekstiä ja mielenkiintoisia kuvauksia! Päätelkää siittä haluatteko itse lukea tämän tai haluatteko naiset suositella tätä sika hyvää omille miehillenne. Jos miehenne ei kuitenkaan ole erityisen innokas kirjatoukka, mutta haluaisitte nähdä miehenne mielummin kirja kädessä kuin jyystämässä pelikonsolia tunnista toiseen, suosittelen aloittamaan Juoppohulluilla. Jo pelkästään kannen "taiteelliset" kuvat saavat miehen yleensä innostumaan. Tämän vinkin sain lukion äidinkielen opettajalta. Ainakin se meillä on toiminut, tällä hetkellä hyllystä löytyy lähes jokainen teos Vuorisen tuotannosta. 

-Aletheia


Kommentit

  1. :D Mun mies ei lukenut vapaaehtoisesti mitään ennen kuin alettiin seurustella (11v sitten). Pikkuhiljaa onnistuin lykkäämään sille jotain luettavaa ja jossain vaiheessa se tykästyi juuri Vuoriseen. On lukenut kaikki ne dekkaritkin ja tykännyt. Nykyään se lukee jo vähän monipuolisemmin. mm. Poikani Kevinin luki joulun alla, mistä olen erityisen ylpeä :)

    VastaaPoista
  2. Sietää ollakin ylpeä! :) Itse olin ratketa riemusta ku mies tokaisi kirjastosta tullessa, että: "jes pääsee ahmimaan kirjoja". Yleensä, jos sen on edes kirjastoon saanu, on mukaan tarttunu vain sarjakuvia. Meillä on kans tykkäilly Vuorisen dekkareista ja näyttää pikku hiljaa monipuolistuvan kirjamieltymykset. Mutta niinhän sitä sanotaa, että hiljaa hyvä tulee ja yrittänyttä ei laiteta. ;D

    VastaaPoista

Lähetä kommentti