Lisey ja Scott Landon olivat naimisissa 25 vuotta. Julkisuudessa Lisey oli lähes näkymätön hahmo, mutta todellisuudessa hän oli mielenterveytensä kanssa kamppailevan kauhukirjailijan tärkein tuki. Landonien suhde oli läheinen, muttei helppo. Joskus se oli jopa pelottava. Jo ennen avioliittoa Lisey sai tietää miehensä vierailevan ajottain mielikuvituksellisessa paikassa nimeltä Lumokuu. Päivisin Lumokuu on rauhan tyyssija ja inspiraation lähde, mutta öisin paikasta tulee painajaismainen.
Kun Scottin kuolemasta on kulunut kaksi vuotta Lisey alkaa viimein tutkimaan mieheltänsä jääneitä papereita. Noita papereita monet muutkin havittelevat keinoja kaihtamatta. Tutkimustyön edetessä Lisey joutuu matkustamaan uudestaa Lumokuuhun ja kohtaamaan niin miestänsä riivanneet kuin omatkin demoninsa. Selviytyykö Lisey Lumpijahdista, jonka Scott on hänelle ennen kuolemaansa järjestänyt.
Olen kuullut sanottavan että Liseyn tarinassa King on elämänsä vedossa. En ihan lähde allekirjoittamaan tätä... Minun mielestäni Kingillä on parempiakin kirjoja, toki on myös huonompiakin. Liseyn tarina oli minulle keskinkertaista Kingiä, ja tämän lukemiseen meni turkaisen kauan - 3 viikkoa ja risat. Miksi lukeminen oli niin hidasta, että tein mielummin muuta kuin luin? En tiedä oliko syy koukuttumisesta tv-sarjoihin vai siittä etten kokenut tarinaa vetävänä. Veikkaan jälkimmäistä, koska koukutun helpommin kirjoihin kuin tv-sarjoihin.
Liseyn tarina oli tunnistettavaa Kingiä. Pelottelun herra kyllä taitaa ja pinnan alla oli taas havaittavissa syvempiä teemoja. Selvästi Liseyn tarina on oivaltava ja monipuolinen kuvaus mielenterveysongelmista. Lumokuu kuvaa mielestäni hyvin Scott Landonin mielenmaisemaa, jossa on kaksi puolta: oma mieli on pimeydessä leijuva hirviö. Amanda, Liseyn mielenterveysongelmien kanssa kamppaileva isosisko, oli mielestäni Scottin vastine. Lisäksi oli myös psykopaattinen vainoaja, joka sai tyydytystä naisten sattuttamisesta, tai paremmin sanottuna silpomisesta, ja yksi hullu fani, joka yritti tappaa Scottin. Lisäksi on Scottin isä ja veli, jotka vaikutti sairastavan kärjistettyä sivupersoonahäiriötä. Arkisiin maisemiin King saa taas luotua maagisia kauhunelementtejä.
Mietin myös lukiessani että King on varmasti ammentanut tähän kirjaan paljon omasta elämästään. Poiketen muusta Kingin tuotannosta, on tässä paljon rakkauden kuvausta ja onhan herralla itselläänkin takana pitkä avioliitto Tabithan kanssa. Scott on kauhukirjailija niinkuin King itsekkin ja Kingin vaimolla on myös monta sisarusta.
Tämä oli mielenkiintoista luettavaa, mutta petyin etten koukuttunut tähän samalla tavalla kuin muihin Kingeihin. En silti voinut lopettaa lukemista kesken, sillä juoni oli erittäin mielenkiintoinen lumpijahteineen. Ja matka Kingin parissa jatkuu sillä kirjahyllyssäni odottaa jo Herääminen. Tai odotti kun alunperin kirjoitin tämä arvion, mutta se on jo luettu ja postaus odottaa luonnoksissa loppu hiomista.
Annan kirjalle 3 / 5 pistettä!
Tietoa kirjasta:
Kustantamo: Tammi
Ilmestynyt suomeksi: 2008
Alkuteos: Lisey's Story (2006)
Sivuja: 541
Suomentanut: Ilkka Rekiaro
Mistä minulle: Kirjastosta
Liseyn tarina on asetelmaltaan ihan mielettömän mielenkiintoinen. Siksi aloin sitä joskus aikoja sitten lukea, mutta kesken jäi about 60 kahlatun sivun jälkeen. Sen jälkeen en ole yhteenkään Kingin kirjaan tarttunut. Minulle tämä kirja taisi olla naula Kingin arkkuun: ei ole tehnyt enää sen jälkeen mieli tarttua yhteenkään Kingin kirjaan. Ehkä joskus vielä tartun.
VastaaPoistaTämä ei lukeudu minunkaan suosikki-Kingeihini. Ihan hyvä, mutta muistan yhä, että alku oli kovin hidas, enkä meinannut päästä tarinaan sisälle. Mutta sitten kun pääsin, tykkäsin kyllä, muuttui sivujen myötä paremmaksi. Tunnelmallinen kirja. Olen lukenut kirjan ehkä noin kuusi vuotta sitten.
VastaaPoistaMinä pidin Liseyn tarinasta, kuten Irene sanoi se alkoi hitaasti, mutta vei sitten mukanaan. Tunnelmallinen kuvaa tätä hyvin, erikoinen rakkausromaani Kingin tyyliin :)
VastaaPoista