sunnuntai 15. tammikuuta 2012

Elif Shafak: Rakkauden aikakirja


Elif Shafak on Turkin suosituin ja kiistellyin naiskirjailija. Hänellä on omaperäinen kirjoitustyyli, joka pyrkii yhdistämään itämaista ja länsimaista tarinankerronnan periaatteita. Häneltä julkaistaan tänä keväänä suomeksi myös teos Kirottu Istanbul.

Rakkauden aikakirja kertoo Ella Rubisteinista, 40-vuotiaasta amerikkalaisesta kotirouvasta, jonka elämässä ei ole koskaan tapahtunut mitään sykähdyttävää. Hän elää avioliitossa, jossa huikentelevainen mies hyppii suhteesta toiseen, mutta Ella vaikenee, ettei hänen kotinsa rikkoontuisi. Ella on kotirouva, jonka ainoa pakokeino elämästä on kulinarististen ruokien valmistaminen. Elämä saa kuitenkin uuden suunnan kun hän alkaa  työskentelemään kirjallisuusagentuurille ja saa luettavakseen tuntemattoman kirjailijan Aziz Zaharan teoksen Suloinen rienaus. Suloinen rienaus kertoo 1200-luvulla eläneen oppinut Rumin tarinaa, kuinka hän joutuu muutoksen eteen ja miettimään omaa minuuttaan sekä uskontoaan, kun kuvioihin astuu dervissi Shams i-Tabrizin, joka ohjaa Rumia runoilijan tielle. Tarina kulkeutuu eteenpäin sulavasti kahdessa eri kultuurissa ja aikatasossa, välillä ollaan nykypäivän Amerikassa ja välillä 1200-luvun Turkissa.

Tarina etenee 1200-luvulla minä -kerrontamuodossa ja jokaisessa kappaleessa on eri kertoja, joka liittyy tavalla tai toisella päähenkilöiden elämään. Puheen vuoron saa niin Shams, Rumi, portto, juoppo, vartija, Rumin perheenjäsenet yksikerrallaan, spitaalinen ja kiivailija. Nykyajassa siirrytään kaikkitietävän kertojan näkökulmaa, joka tarkkailee Ellan elämää väljähtäneessä aviliitossa ja silmien avautumista oman elämän jämähtyneisyydelle ja muutoksen tarpeelle. Monet kertojat toivat värikästä ja mukavaa vastapainoa pohdiskelevalle sekä filosofiselle kerronnalle. Ilman näitä monisävyisiä kertojia juoni olisi ollut liian jämähtänyt ja raskas, vaikka itsessään teksti oli todella nopea lukuista. Lopussa juoni kuitenkin sulkeutuu yhteen ja kuroo näiden kahden aikakauden välillä olevan kuilun umpeen.

En pitäisi Rakkauden aikakirjaa perinteisenä rakkausromaanina, vaan se julistaa itsensä etsimistä ja löytämistä, hyväksynnän tärkeyttä, rakkauden sanomaa sekä uskonnonfilosofiaa. Itse en pitänyt alkuunkaan rakkauden 40 säännöstä, jotka olivat pohjana juonen kululle. Liian imelää minun makuuni, enkä osaa yhdistää romantiikkaa ja uskontoa keskenään.

Minua tämä teos ei kovin paljon puhutellut, eikä liiemmin säväyttänyt. Tuntuu kuin se ei olisi herättänyt minussa oikein minkäänlaisia ajatuksia ja tuntemuksia, voisinpa jopa sanoa että tämä oli keskinkertainen romaani. Se oli vain merkityksetön välipala, joka tyydytti pahimman nälän, mutta ei tule jäämään mieleen millään tavalla. Pidin kuitenkin tavasta, jolla kaksi aikaa ja täysin eri kulttuuria sulautettiin samoille sivuille sujuvasti ja taidokkaasti.  Arvosanaksi annan 2,5 / 5.

Ikkunat auki Eurooppaan: Turkki

-Aletheia

2 kommenttia:

  1. Minulla tämä oli vuoden paras kirja 120 luetun kirjan joukosta. Ne eivät tästä ole pitäneet, joille nuo 40 sääntöä ovat ikäänkuin neonvaloina hehkuneet, muille tämä on ollut huippulöytö ja tämä on yksi eniten kommentoituja kirjoja blogissani.
    Luin vähän aikaa sitten Shafakin Kirottu Istanbul ja se on kirja, josta useammat tulevat pitämään. Kirottu Istanbul on kirja, josta Shafak sai kahden vuoden tuomion turkkilaisuuden rienaamisesta. Siis Kirottu Istanbul on kirjoitettu ennen Rakkauden aikakirjaa, mutta ilmestyi suomeksi vasta nyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rakkauden aikakirjat vaikuttaa juurikin teokselta, joka aiheuttaa paljon eriäviä mielipiteitä. Mutta kuten kirjoja myös lukijoita on monenlaisia ja samoin myös mielipiteitä. Eriävät mielipiteet on mielestäni rikkaus, niistä saa aikaan herkullisiakin keskusteluja!
      Itselläni on tarkoituksena lukea Kirottu Istanbul, koska minua kiehtoo juurikin se että Shafka on siittä tuomion saanut. Vaikka en Rakkauden aikakirjasta pitänytkään toivon että Kirottu Istanbul tekee minuun paremman vaikutuksen.

      Poista