lauantai 28. huhtikuuta 2012

Johan Bargum: Syyskesä

Toinen Johan Bargumin teokseni, enkä pettynyt taaskaan. Aluksi vähän vierastin kirjaa ja mietin kovasti tätä pyöritellessäni, että onkohan kuitenkaan ihan minun juttu. No, oli se ja tutustumiseni Bargumin tuotantoon jatkuu entistä positiivisemmalla mielellä. Syyskesä ei kuitenkaan voita Syyspurjehdusta, joka teki minuun todella syvän vaikutuksen.

Syyskesässä Olof palaa lapsuutensa kesähuvilalle Sipoon saaristoon. Olofin ja Carlin äiti on tekemässä kuolemaa ja haluaa viettää viimeiset hetkensä tuossa nimenomaisessa talossa. Äidille on myös tärkeää saada toinen poikansa Carl Amerikasta paikalle, vielä viimeisen kerran. Kun  koko perhe kokoontuu odottamaan äidin viimeistä hengenvetoa, alkaa menneisyyden vaietut salaisuudet ja muistot nousta esiin. Valtataistelut pikkuveljen kanssa, isän kuolema, kielletty rakkaus ja mustasukkaisuus äidistä nousevat pintaan.

Kirjan on ohut, mutta jälleen kerran siihen mahtui niin paljon. Henkilöiden väliset sotkuiset suhteet olivat mielestäni kirjan mielenkiintoisinta antia. Ehdottomasti henkilöistä mielenkiintoisin oli Tom- setä, mutta hauskinsisar, joka rakasti touhuta lasten kanssa ja heitti ilmoille jos jonkinmoisia sananlaskuja. Bargum paljastaa pikku hiljaa asioiden ja ihmisten välisten suhteiden oikean laidan, mutta pystyy pitämään hienoista jännitystä yllä aivan loppumetreille asti.

Syyspurjehduksen kerronta ja teksti oli mielestäni paljon sujuvampaa kuin mitä tässä teoksessa, mutta ei kieli onnahdellut kuitenkaan mitenkään erityisen häiritsevästi. Paljon riippuu varmaan  myös kääntäjästä ja kääntämisen tuomista haasteista. Kaikenkaikkiaan kieli oli kuitenkin kaunista ajottaisista onnahduksista huolimatta. Olisi mielenkiintoista lukea tämä ruotsiksi alkuperäiskielellä, mutta minun ruotsenkielen taitoni on pahasti ruosteessa.

Suosittelen lämpimästi muitakin lukemaan Johan Bargumia. Minusta hänen teoksistaan tekee kiehtovan niiden kieli ja se ettei lukijalle ojenneta mitään valmiiksi purtuna, vaan hän joutuu itsekkin päättelemään ja oivaltamaan asioita tarinan edetessä.

Annan kirjalle arvosanaksi 4,5/5 pistettä!

Tietoa kirjasta:
Kustantamo: Tammi
Ilmestynyt: 1993
Alkuperäinen nimi: Sensommar
Sivuja: 124
Suomentaja: Rauno Ekholm

-Aletheia

2 kommenttia:

  1. Syyskesä houkuttaa minua koko ajan enemmän, ehkäpä luen tämän sitten syyskesällä. Arviosi vakuuttaa minua yhä enemmän Bargumin kertojanlahjoista.

    VastaaPoista
  2. Ihana kirja, joka tulee blogiini just kohta!

    VastaaPoista