tiistai 11. syyskuuta 2012

DJ Stalingrad: Eksodus

Eksodus on kertomus ja kuvaus 2000-luvun Venäjältä, jossa Neuvostoliiton romahtaminen varjostaa vielä. Kirjassa keskitytään yhden miehen elämään. Hän laulaa hc-punkbändissä, kuuluu antifasistiseen liikkeeseen ja toimii ensihoitajana.

Kirja on sekasortoinen, väkivaltainen ja sekava. Suomalainen alakulttuurin elämä tuntuu olevan kesyä kirjan tapahtumiin verrattuna. Toki minulla ei paljon kokemusta siltä saralta ole, joten  en ole mikään asiantuntia Suomen alakulttuurin elämästä. Paljon hurjia ja väkivaltaisia sattumuksia tapahtuu täällä meidän lintukodossakin.

Kirja on myös jonkilainen matkakuvaus pitkin itäblokkia. Enimmäkseen kirja on väkivaltakohtausten kuvausta, sekapäisenä hc-rock/punk konserteissa pyörimistä sekä anarkismia. Nämä kaikki tapahtumat oli ripoteltu irtonaisina tapahtumina kirjan sivuille, ei edes kronologisessa, vaan satunaisessa järjestyksessä omina irtonaisina kappaleinaan. Sekaan mahtuu myös uskonnollista pohdintaa, joka sai minut hämmästelemään.

Kieli on kehnoa, ei mitenkään erityisen kaunokirjallista. Enemmänkin vain asioiden paukuttamista paperille, näin tapahtui ja näin tehtiin - seuraava asia samalla kaavalla. Joskus sitten kaunopuheisesti vähän pohdittiin ja pyöriteltiin asioita. 

Kirjasta ei oikein tuntunut saavan selkeää kuvaa, sitä oli puuduttava lukea. En saanut tästä oikein minkään laista lukukokemusta, mutta jaksoin loppuun kirjan lyhyyden johdosta. Tärkeää asiaahan tämä käsittelee, mutta kirja on vain kertakaikkisesti niin huonosti toteutettu ja siinä viljellään niin paljon väkivaltaa, että ihan oksettaa. Tämän tyyppinen kirjallisuus ei vain sovi minulle. Parasta koko kirjassa oli mielestäni suomentajan jälkipuhe, sillä siitä sentään ymmärsinkin jotain.

Kirjan on lukenut myös noora Tea whit Anna Karenina -blogissa. Hänen arvosteluunsa kirjasta pääsee täältä.

Annan kirjalle arvosanaksi 0,5 / 5 pistettä!

Tietoa kirjasta:
Kustantamo: Into
Ilmestynyt: 2012
Alkuteos: Iskhod
Sivuja: 122
Suomentaja: Veli Itäläinen

-Aletheia

1 kommentti:

  1. Minä pidin tästä paljon! Kirjan ajatukset ja sanomat olivat tärkeitä ja puhuttelivat. Mutta vaikea tästä oli saada heti mitään irti. Tuntuu kuin pitäisi lukea uudelleen tajutakseen enemmän. Tiedä sitten auttaisiko se.

    Sen verran mitä itse olen pyörinyt Suomen "alakulttuurin" parissa, niin väittäisin kyllä kirjan menon olevan aikas paljon raisumpaa. Tässä kirjassa vaan tuhottiin ja yritettiin täyttää sitä tyhjyyttä sisällä väkivallalla, kun taas Suomen punk-piireissä valloillaan on enemmänkin sellainen hyvä ja sen puolesta puhuminen.

    VastaaPoista