lauantai 27. huhtikuuta 2013

Lionel Shriver: Poikani Kevin

Tämä on varmasti monelle tuttu kirja, sillä vastikään tästä Shriverin teoksesta on ilmestynyt elokuva. Silloin kirja nousi uudestaan tapetille, mutta teosta on käsitelty kirjamaailmassa moneen otteeseen ennen "uutta nousemista". Poikani Kevin on niitä kirjoja, joista varmasti on sanottu jo kaikki mahdollinen. Kirja on myös juoneltaan sellainen, josta ei viitsi etukäteen paljon kertoa ettei lukukokemus mene pilalle.

Kirja kertoo Kevinistä, joka teki sen kamalan teon sinä torstaina, hänen äitinsä näkökulmasta. Eva-äiti alkaa ruotimaan miehelleen osoitetuissa kirjeissä Kevinin elämää sekä heidän perheensä elämää jo ajalta ennen Kevinin syntymää. Eva pohtii miksi Kevin teki sen kamalan teon? Vaikuttiko joku lapsuudessa koettu tapahtuma tekoon? Vai voiko lapsi olla paha jo syntyessään?

Varoin etukäteen tarkasti lukemasta hirveästi arvosteluja kirjasta, tiesin sen että juoni on kamala ja että kirja on sävähdyttänyt monia lukijoita. Odotukset olivat himpun verran korkealla, koska paljon tätä oli kehuttu ja suositeltu. Aluksi yllätyin sitä kuinka hidaslukuinen kirja oli minulle. Kirjeissään Eva poikkeaa asiasta aina sivupoluille ja eksyy jaarittelemaan, pohdiskelemaan kunnes palaa taas itse asiaan. Kirjaa siis piti lukea ajatuksen kanssa. Lisäksi kirja oli niin hätkähdyttävä, ravisuttava, puistattava, surullinen, ahdistava, jännittävä ja inhottava että välillä oli pakko laittaa kirja syrjään ja keskittyä mukaviin asioihin. Poikkeuksellisesti näiden syiden takia vietin viikonpäivät Poikani Kevinin synkissä maisemissa. En kuitenkaan tarkoita että kirja olisi ollut huono, se oli vain rankka.

Poikani Kevin on psykologinen, koukuttava ja hyvä romaani, jonka suosittelen lukemaan. Itseni se sai pohtimaan asioita ja varsinkin äidinrakkautta monelta kantilta. Kirjan jännitys syntyy hitaasti avautuvasta juonesta ja pojasta, jossa on pimeitä piirteitä ja on psykologisesti kieroutunut. Kirjan aikana Eva tuli lähelle lukijaa ja monissa kohdissa samaistuin hänen tuntemuksiinsa. Välillä olin taas järkyttynyt Evan kylmyydestä lastaan kohtaan. Tunteet siis heittelivät laidasta laitaan, mutta hahmona Eva olihyvin inhimillinen, kun taas Kevin tuntui hieman liioitellulta, ainakin lapsuus ja vauva-ajan osalta. 

Pakko myöntää että yhä uudestaan Evan eksyessä sivupoluille meinasin pitkästyä, halusin palata takaisin Keviniin. Kävin välillä malttamattomaksi ja luin jaaritteluja puolihuolimattomasti, koska halusin tietää enemmän Kevinistä. En kuitenkaan toivo tai sano että kirja tarvisi typistystä. Jaarittelu on, varsinkin kirjeissä, normaalia ja se kuului kirjaan. Minä nyt vain olen aina ollut vähän turhan malttamaton lukija.

Annan kirjalle arvosanaksi 5 / 5 pistettä!

Tietoa kirjasta: 
Kustantamo: Avain
Ilmestynyt: 2006
Alkuteos: We need talk about Kevin (2003)
Sivuja: 544
Suomentanut: Sari Karhulahti

-Aletheia

19 kommenttia:

  1. Kirja on niin järkyttävä, mutta samalla loistava ja sehän saikin Orange-palkinnon aikanaan. *****

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se tosiaan sai ja on ehdottomasti palkinnon ansainnut! :)

      Poista
  2. Oivallisesti arvioitu, paitsi minä en kokenut mitään jaarittelua. Minä samaistuin Evaan sataa, joten kirja sattui ja jätti minut pimeään. Näin kävi myös Oatesin kirjan Sisareni, rakkaani kanssa. Laitoin molemmat kirjat edelleen matkaan arvonnoissani vaikka keräänkin sekä Oatesia että Shriveriä.

    Pisteesi ovat ihan kohdillaan mielestäni. Tämä kirja vaikuttaa juuri niin kuin Shriver on tarkoittanutkin ja kuten tiedämme, hän on peto kirjoittamaan mitä ikinä keksii haluta kirjoittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oatesin teos taisikin rantautua minulle arvonnastasi. :)

      Minä en ole lukenut muita teoksia Shriveriltä, mutta luen varmasti kaikki mitä käsiini saan. Tämä teos oli niin vakuuttava, että kiinnostaa kovasti miten muiden teosten kohdalla on. :)

      Poista
  3. Filmin olen nähnyt, hyvä mutta järkyttävä, hyvä bloggaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Minulla leffa on vielä katsomatta, mutta ehdottomasti sekin on nähtävä. :)

      Poista
  4. Elokuva oli minusta todella hyvä, vaikka harmittikin että onnistuin spoilaamaan itseni loppuratkaisusta... silti tarina oli intensiivinen! pitää lukea tämä kirjakin joskus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen, vaikka oletkin spoilannut loppuratkaisun. :) En ole nähnyt elokuvaa, joten en osaa sanoa kuinka uskollinen se on kirjalle, mutta itse olen kokenut että kirjoista saa, leffan katsomisen jälkeenkin, aina jotain uutta irti. :)

      Poista
  5. Minustakin tämä oli rankka, paikoin melko ahdistavakin kirja. Loppuratkaisu kuitenkin palkitsi todella ainutlaatuisen luku-urakan!

    VastaaPoista
  6. Ooh, luulin että olin suurinpiirtein ainoa ihminen maan päällä, joka tätä ei ollut vielä lukenut! =D Korjasin tuon virheen muutama viikko sitten, joten minullakin on Kevin tuoreessa muistissa. Aivan mahtava kirja! Minuun upposi täysillä, kaikin puolin, tarinallisesti ja kirjoituksellisesti. (Onkohan tuo edes suomea. =D)Hienoa, että sinäkin pidit! Katsoin myös leffan melko heti perään, ja vaikka siinä oli hyvät näyttelijät, ei leffa päässyt lähellekään lukuelämystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sittenhän meitä on kaksi, jotka matkusti hieman jälkijunassa. ;) Saa nähdä mitä itse pidän elokuvasta. Olen kyllä yleensä sitä mieltä että kirja on parempi kuin elokuva. :)

      Poista
  7. Oo, Kevin on ihana kirja. Eva on hieno kertojahahmo, tykkään.

    VastaaPoista
  8. Vaikuttava kirja todellakin, mutta ne jaaritukset pilasivat minun lukunautinnon. Olin kuolla tylsyyteen ja alkoi suoraan sanottuna ottaa aivoon, kun välillä ei meinattu millään päästä minnekään, kun piti vain jaaritella :D

    Lisäksi pilasin osittain itse oman lukunautintoni katsomalla kirjasta tehdyn elokuvan silloin, kun minulla oli vielä kirja kesken. Ei olisi kannattanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No en ollutkaan ainoa, joka vähän tympääntyi jaaritteluun. :) Voin vain kuvitella miltä tuntuu palata kirjan pariin kun on katsonut kyseisen elokuvan, eikä miköön tule enään yllätyksenä. :D

      Poista
  9. Olen ihan samaa mieltä: kirja on hurja ja sitä lukiessa tulee henkisesti paha olo. Mutta se on samalla juuri noin hyvä, juuri tuollainen viiden tähden kirja. Harva kirja ravistelee samalla tavalla.

    VastaaPoista
  10. Aletheia, ihan huippukirja ja minun suosikkikirjailijani, mutta tämä kirja oli niin rankka. Minullakin on rajani. Luin, tein jutun ja sitten lähetin kirjan muualle, matkaan arvontani myötä. Ja tämä vaikka kerään Shriverin kirjoja...

    VastaaPoista
  11. Mistä ihmeestä ton kirjan saa ostettuu ?
    Oon ettiny vaikka mistä ja ei löydy :s

    VastaaPoista
  12. Hei! Tärkeää, katsoin vasta elokuvan ja olen yrittänyt etsiä kirjaa mutta en ole löytänyt mistään. Haluaisin vertailla. Auttakaa?! :)

    VastaaPoista