perjantai 14. kesäkuuta 2013

John Irving: Ystäväni Owen Meany

Ensimmäinen Irvingin kirja minulle ja en ole aivan varma osaanko tästä juuri mitään järkevää sanoa. Jälkitunnelmat ovat melko hämmentyneet tämän teoksen jälkeen. Nyt kuitenkin koen ymmärtäväni jollain tasolla, miksi Irvingistä pidetän niin paljon. Hänellä on omalaatuinen tyyli kirjoittaa. Juuri hänen tyylistään onkin vaikeaa tyhjentävästi kirjoittaa, paremmin ymmärtää kun itse kokeilee.

Owen Meany on newhampsirelaisen graniitinlouhija perheen ainoa lapsi. Owen on hieman avaruusolion näköinen läpikuultavine korvineen ja pituuttakin hänellä on nipinnapin puolitoista metriä. Kummallisinta hänessä on kuitenkin hänen äänensä, joka ei koskaan koe äänenmurrosta, vaan pysyy korkeana ja kimeänä läpi koko hänen elämänsä. 11-vuotiaana Owen aiheuttaa vahingossa parhaan ystävänsä äidin kuoleman kumauttamalla baseball-pelissä palloa poikkeuksellisen kovaa. Pallo osuu kohtalokkaasti Tabby Wheelwrightin ohimoon ja tämä kaatuu kuolleena maahan. Owen ei kuitenkaan usko sattumaan ja huonoon tuuriin, vaan hän uskoo vahvasti olevansa Jumalan työkalu, eräänlainen Tuonen enkelin sijainen. Hänen uskomustaan vahvistaa hänen näkemänsä ennusnäyt. 

Ystäväni Owen Meany osottautuikin lopuksi tosiaan lukemisen arvoiseksi teoksesksi, vaikka tuskailinkin kirjan lukemisen kanssa puolitoista viikkoa. Irvingin kerronta on melko perusteellista ja näin ollen hidaslukuista, ainakin minulle. En jaksanut kovin kauaa aikaa kerralla paneutua Owen Meanyn tarinan pariin, muutamia erityisen mielenkiintoisia kohtauksia lukuunottamatta. Yksityiskohtainen ja perusteellinen kerronta sai lukijan tutustumaan tarinan keskeisiin henkilöihin hyvin ja minä ainakin tunsin heidät tietyllä tapaa läheisiksi. Viihdyin erinomaisesti Johnny Wheelwrightin isoäidin luona ja hänen isäpuolensa oli miellyttävä henkilö. Surin Johnnyn äidin kuolemaa yhdessä muiden kanssa, liian nuorena pois nukkunnut. Kiistatta mielenkiintoisin ja erikoisin henkilö oli kuitenkin Owen Meany, joka jäi minulle jollakin tapaa pieneksi mysteeriksi. 

Tarina ei etene kronologisessa järjestyksessä, vaan Owen Meanyn paras ystävä Johnny Wheelwright kertoo Owenin tarinaa muistellen 1980-luvun Torontossa. Välillä seurataan Johnnyn elämää Kanadassa ja taas palataan menneisyyteen, mutteivät muistelutkaan etene kronologisesti vaan pomppivat. Kuitenkin juoni pysyy hyvin kasassa ja tarina etenee huomaamatta eteenpäin. Kirja on yhteiskuntakriittinen ja ennen kaikkea sodan vastainen. Irving arvostelee Vietnamin sotaa ja sen aikaisten presidenttien toimintaa. Kirja on myös uskonnollinem, mutta ei perinteisellä tavalla. Joku syvästi uskonnollinen ihminen saattaisi pitää kirjaa irvokkaana ja loukkaavana, mutta itse huomasin mielenkiintoisia seikkoja uskonnoista, niiden epäkohdista ja eroista. 

Sanoinkin jo aikaisemmin että kirja oli melko hidas ja työläslukuinen, mutta viimiset n. 50 sivua kyllä palkitsivat urakan. Vaikka Owenin kohtaloon viitattiin useaan otteeseen ennen varsinaista ratkaisua, loppu kuitenkin yllätti minut. Eikä loppu ollut ainoa kohta kirjassa, joka sai minut yllättymään. Irvingin juonenkäänteet tuntuvat olevan välillä lukijan hämäämistä ja pitkin kirjaa oli koukkuja, jotka saivat minut aina hurahtamaan uudestaan kirjan pariin. Nämä koukut olivat sopivassa vastapainossa paikoitellen puuduttavan yskityiskohtaiselle kerronnalle.

Annan kirjalle arvosanaksi 3,5 / 5 pistettä!

Tietoa kirjasta:
Kustantamo: Suuri Suomalainen kirjakerho
Ilmestynyt: 1991
Alkuteos: A Prayer For Owen Meany (1989)
Sivuja: 528
Suomentanut: Kristiina Rikman

Mistä minulle ja miksi? Kirjastosta. Olen halunnut pidemmän aikaa tutustua Irvingin tuotantoon ja tämä tuntui sopivalta kirjalta siihen.

10 kommenttia:

  1. Vaikka minä rakastan Irvingiä, niin tämä kirja ei ole koskaan yltänyt suosikikseni. Tämän lukeminen oli jopa hivenen tahmeaa.

    Mutta suosittelen sinua ehdottomasti lukemaan Garpin maailman ja Kaikki isäni hotellit ainakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulta löytyykin Kaikki isäni hotellit omasta kirjahyllystä ja Garpin maailmakin kiinnostaa kovasti, se ei vain koskaan tunnu olevan kirjastossa paikalla. :o

      Poista
  2. Ei tuo puolitoista viikkoa kovin pitkältä ajalta kuulosta. Minä luin tämän juuri toista kertaa englanniksi, siihen meni kaiken kaikkiaan lähes puolitoista kuukautta! :D Kirja on yksi suurimmista Irving-suosikeistani, siinä on jotain maagista. Kiva että sinäkin pidit jonkin verran.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjassa on kyllä ripaus magiaa! :) Oho, no ei puolitoista viikkoa kuulosta miltään puolentoista kuukauden rinnalla, mutta minulla menee yleensä kirjan lukemiseen 2-5 vuorokautta, joten sitä kauemmin kun menee niin tuntuu liian piiitkältä ajalta. Enkä yleensä lue montaa teosta yhtä aikaa. :)

      Poista
  3. Ystäväni Owen Meany oli minunkin ensimmäinen Irvingini. Sen jälkeen olen lukenut hänen tuotantonsa lähes kokonaan. Kokeilepa seuraavaksi vaikka Oman elämänsä sankaria tai Garpin maailmaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt toinen kerta jo kun suositellaan Garpin maailmaa. Melkeenpä voisin sen siis seuraavaksi lukea. :) Kiitos vinkistä.

      Poista
  4. Aloitit Irvingin surumielisimmästä kirjasta...Minulle tämä oli myös upea lukukokemus, mutta koin kirjan tummuuden paikon hyvin voimallisesti, suorastaan jäin siihen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjan tunnelma on jättänyt minuunkin vahvan muistijäljen. Luin kuitenkin tämän viime kuun puolella. :) No uudenlaiset kokemukset siis edessä kun jatkan Irvingin tuotantoon tutustumista. :)

      Poista
  5. Minusta tämä oli hyvä arvio :)

    Sinulla on paljon niitä ajatuksia kuin itsekin pohdin kun luin tämän. Irvingillä tyyli on rönsyilevää, ja monesti päähenkilö elää hieman varjoissa. Predestinaatio-oppiin itsekin kiinnitin huomiota.

    En kuulu Irvingin ylimipiin faneihin, kirjoissa on kuirenkin hyviä pointteja, mutta myös huonoja. Luin myös tämän opuksen, ja alkusanoista en erityisemmin pitänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt kun sanoit niin tosiaan, päähenkilö jäi tarinassa varjoon. En ollut aikaisemmin sitä niin kovin ajatellutkaan. :D

      Poista