lauantai 7. huhtikuuta 2018

Helena Waris: Linnunsitoja

"Helikopteri on tuonut Zemin konevastaisten tukikohtaan, majakkasaarelle, jonne Kuilujen valvovat silmät eivät yllä. Yhteiskunnan ulkopuolelle jättäytyneillä on vastassaan Valtion lisäksi myös nouseva meri, joka nielee saaristoa hitaasti mutta varmasti.

Huippuunsa jalostetut viestikyyhkyt ovat arvokkainta mitä kapinallisilla on, mutta Maharin Kuilun Kone vahvistuu uhkaavasti ja häiritsee lintujen suunnistusta. Seuraava tehonlisäys on kuolinisku kyyhkyille. Ja vastarinnalle

Vähitellen Zemi tajuaa miksi isoveli lähetti hänet saarelle. Jesber ei tehnyt mitään harkitsematta. Zemi vain ei enään tiedä, kehen voi luottaa."

Linnunsitoja kuljettaa lukijan kiehtovaan dystopiseen maailmaan, jossa ihmiset ovat paenneet nousevaa merenpintaa ja luonnovoimia Kuiluihin, joita valvovat Koneet. Se mitä nuo koneet ovat, ei avata perinpohjin. Ne ovat teknologiaa, tekoäly, jota ylläpitävät ihmiset. On ollut kaunis ajatus uudenlaisesta paremmasta yhteiskunnasta, jossa kaikki ihmiset ovat tasavertaisia toistensa kanssa ja Kone valvoo ihmisten oikeuksia sekä turvallisuutta. Silti on aina niitä, jotka pelaavat mielummin omaan pussiinsa. Lisäksi on konevastaisia kapinallisia, jotka työskentelevät uutterasti kaataakseen koneiden hallitseman yhteiskunnan. Juuri näihin kapinallisiin pääsemme tutustumaan pienelle myrskyiselle saarelle meren keskellä, jossa eletään hyvin yksinkertaista elämää luonnonarmoilla.
Waris on tiivistänyt tämän nuorille aikuisille suunnatun scifikirjansa 170 sivuun, mutta silti se tarjoaa lukijalleen mielenkiintoisen tarinan. On jopa hieman yllättävää kuinka pieneen tilaan on saatu mahtumaan niin paljon. Kirja kertoo lukijalleen kaiken olennaisen, luo vahvoja mielikuvia miljööstä ja keskeisistä henkilöhahmoista, mutta on silti tiivistetty ja kompakti paketti. Tarinaa olisi varmasti saatu paisutettua pidemmäksikin, mutta tavallaan on mukava lukea välillä lyhyempiä kirjoja, jotka voi ahmaista yhdeltä istumalta. Tarinaan kuitenkin uppoutuu varsin intensiivisesti ja meri-ilman saattaa haistaa ympärillään, kun seuraa jännittyneenä saaren tapahtumia. Waris on taitava kirjoittaja ja on ihastuttanut minua jo aiemmin Pohjankontu -trilogiallaan, joka on yksi minun henkilökohtaisista suosikeistani kotimaisen fantasian kentällä. 

Vaikka kirja kertoo paljon, se jättää myös niin paljon kertomatta, herättäen samalla lisää kysymyksiä. Toivottavasti kirjalle on luvassa jatkoa, sillä ei tätä voi näin jättää. Tarina jää lopussa kesken ja sen lisäksi haluan tietää Wariksen luomasta maailmasta lisää! Haluan myös kuulla henkilöhahmojen vaiheista enemmän sekä Zemin ja Thomasin suhteesta. Ja entäs Jesber sitten ja kuinka Sazille ja Inekselle käy?

Osallistun kirjalla Helmet-lukuhaasteeseen. Kirja sopisi useampaan kohtaan, mutta minä sijoitan sen kohtaan kirjasta, joka käsittelee yhteiskunnallista epäkohtaa. Lisäksi osallistun tällä myös YA-lukuhaasteeseen ja sijoitan kohtaan: lyhyt kirja.

Annan kirjalle 4 / 5 pistettä!

Tietoa kirjasta:
Kustantamo: Otava
Ilmestynyt: 2017
Sivuja: 170

Mistä minulle: Kirjastosta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti