"Tervetuloa, tervetuloa Caravaliin!
Maiden ja merten mahtavimpaan esitykseen. Sisällä koette enemmän ihmeitä kuin useimmat ihmiset koko elinaikanaan. Saatte juoda taikuutta pikarista ja ostaa unia pullossa. Mutta ennen kuin astutte maailmaamme, painakaa mieleen, että kaikki on vain peliä."
Maiden ja merten mahtavimpaan esitykseen. Sisällä koette enemmän ihmeitä kuin useimmat ihmiset koko elinaikanaan. Saatte juoda taikuutta pikarista ja ostaa unia pullossa. Mutta ennen kuin astutte maailmaamme, painakaa mieleen, että kaikki on vain peliä."
"Scarlett asuu pienellä saarella sisarensa Tellan kanssa. Scarlettin unelmana on päästä mukaan maagiseen Caraval-peliin, joka järjestetään vuosittain tyttöjen kotisaaristossa, mutta nyt hänellä on edessään julman isän järjestämä avioliitto.
Sitten sisarukset saavat yllättäen kutsun peliin. Caravalin saarella Tella kaapataan. Pian käy ilmi, että tällä kertaa koko pelin voittaa se, joka löytää Scarlettin sisaren.
Scarlett uppoaa pelin maagisen värikkääseen maailmaan, jossa unohtuu, että koko Caraval on näytelmä. Mikä on totta ja mikä ei? Ehtiikö Scarlett pelastaa sisarensa ennen kuin peli päättyy ja tämä katoaa lopullisesti?"
Tämä suuren suosion saanut YA-fantasiaromaani toi mieleeni Erin Morgensteinin Yösirkuksen, joka oli varsin lumoava teos. Ja niin on Caravalkin! Tuo lumoava peli kietoo niin pelaajat kuin lukijankin lumon pauloihin, niin ettei totuutta erota taiasta. Nerokkaasti punottu monikerroksinen juoni takaa yllätyksiä pitkin matkaa, kun Scarlett yrittää epätoivoisesti taistella aikaa vastaan ja löytää siskonsa tuossa maagisessa pelissä. Mikä on totta ja mikä ei? Ehtiikö Scarlett omiin häihinsä ennenkuin on liian myöhäistä? Mitä jos isä löytää heidät kesken pelin? Ovatko isoöidin tarinat tuosta lumotusta pelistä totta?
Olin ihan koukussa tähän kirjaan, ahmin sitä ahmimasta päästyäni. Aluksi ajattelin sen vain olevan kevyttöä viihdettä, joka auttaa minua selättämään lukudarran, mutta loppua kohden en enään voinut laskea kirjaa käsistäni. Garber kirjoittaa vetävästi ja hänellä on omintakeinen tyyli kuvata tunteita väreillä, hajuilla sekä mauilla. Osittain tuo kuvailutyyli särähti, sillä ne eivät tuntuneet kovin uskottavilta. Veikkaan kuitenkin Scarlettin olleen synesteetikko ja näin lukijatkin pääsivät kokemaan hieman synestesiaa.
Caraval ideana oli uniikki, vaikka selkeästi kirjailija on ottanut vaikutteita toisista romaaneista. Hän oli kuitenkin kyennyt luomaan ihanan omalaatuisen tarinan sekä miljöön, josta olisi lukenut mielellään enemmän. Onneksi Caraval on trilogian ensimmäinen osa ja laitoin samantien kirjastosta varaukseen alkuvuonna ilmestyneen suomennoksen sarjan toisesta osasta Valendasta. En malta odottaa että pääsen palaamaan kirjan maailmaan.
Aluksi en pitänyt Scarlettista juurikaan. Hän vaikutti olevan typerä sinisilmäinen ja naivi tyttönen, joka oli kasvanut isänsä hirmuvallan alla. Hän oli kuin pelokas jänis, joka rakasti eniten maailmassa hieman huikentelevaista siskoaan. Loppua kohden käsitykseni Scarlettista muuttuu, kun hän löytää sisäisen voimansa, vaikka suhteellinen naivius säilyy kuitenkin.
Aluksi en pitänyt Scarlettista juurikaan. Hän vaikutti olevan typerä sinisilmäinen ja naivi tyttönen, joka oli kasvanut isänsä hirmuvallan alla. Hän oli kuin pelokas jänis, joka rakasti eniten maailmassa hieman huikentelevaista siskoaan. Loppua kohden käsitykseni Scarlettista muuttuu, kun hän löytää sisäisen voimansa, vaikka suhteellinen naivius säilyy kuitenkin.
Tämä kirja sai ilmestyessään maailmalla huikean suosion enkä ihmettele miksi. Sen käännösoikeudet myytiin hetkessä 25 maahan ja 20th Century Fox on ostanut kirjan elokuvaoikeudet.
Tässä kirjassa pelataan peliä, joten osallistun kirjalla Helmet-lukuhaasteeseen ja kuitaan kohdan kirjasta, joka liittyy johonkin peliin.
Annan kirjalle 4,5 / 5 pistettä!
Tietoa kirjasta:
Kustantamo: WSOY
Ilmestynyt suomeksi: 2017
Alkuteos: Caraval (2017)
Sivuja: 355
Suomentanut: Kaisa Kattelus
Mistä minulle: Kirjastosta
Tykkäsin tästä kovasti ja odotan innolla jatkoa!
VastaaPoista