Tara Westover: Opintiellä

"Totuus on tarua ihmeellisempi, näin voi todella sanoa Tara Westoverin elämästä. Hän kasvoi Idahon vuorilla perheessä, joka odotti maailmanloppua ja vihasi yhteiskuntaa, koulutusta ja lääketiedettä. Isän valta oli ehdoton hulluuden rajoille asti. Tara oppi keräämään yrttejä ja työskentelemään romuttamossa, mutta luokkahuoneeseen hän astui ensi kerran vasta aikuisuuden kynnyksellä. Saadakseen koulutuksen Taran oli jätettävä entinen elämänsä ja otettava petturin rooli perheessään, eikä opintie ollut helppo: millaista on astua yliopistoon täysin itseoppineena ja takametsistä tulleena, vailla mitään sosiaalisia tietoja ja taitoja?Opintiellä kertoo huikean tarinan rakkaudesta ja julmuudesta perheen sisällä, suuresta lahjakkuudesta ja sisäisestä palosta, jotka johdattavat nuoren tytön kohti mahdottomalta tuntuvaa päämäärää."

Tara Westoverin tarina on uskomaton, se vetää lähes sanattomaksi. Hänen muistelmateoksensa Opintiellä on vaikuttavimpia omaelämänkerrallisia romaaneja, mitä olen koskaan lukenut. Monesti lukiessa pysähdyin miettimään; voiko tämä kaikki olla todella totta, ja se tekikin lukukokemuksesta paljon vaikuttavamman. Tara on kotoisin Idahon vuoristosta, hän on seitsenlapsisen mormoniperheen nuorin lapsi. Hänen isänsä on kiihkeä uskovainen ja perheen ehdoton pää. Perhe valmistautuu lopunaikoihin, jotka on koittava vielä pikemmin kuin huomaammekaan, ja he ovat siihen valmistautuneet. Perhe ei usko koulutukseen, lääketieteeseen tai luota yhteiskuntaan ylipäätänsä, sillä Saatana kätyreineen on soluttautunut heidän pariinsa ja houkuttelevat tosi uskovaisia Illuminatin jäseniksi ja turmelluksen tielle. Haavat ja vammat hoidetaan homeopaattisilla yrttiseoksilla, joita Taran äiti kotonaan valmistaa, energiahoitoja ja itse kehittelemäänsä lihastestiä hyödyksi käyttäen. Sairaalaan mennään vain aivan äärimmäisissä tapauksissa, mieluiten ei ollenkaan, sillä nykylääketieteen mukaiset lääkkeet eivät ole Jumalan tahdon mukaisia ja saastuttaa ihmiskehon. Lapsia opetetaan kotikoulussa sen minkä katsotaan tarpeelliseksi - kunhan nyt lukemaan ja laskemaan oppivat sekä kunnioittamaan perustuslakia sekä raamattua, on se ihan riittävää. Tara oppii myös tekemään raskasta työtä perheen romuttamolla sekä kaiken yrteistä, autellessaan perhettään arjen keskellä. Tara oppii että naisten paikka on keittiössä ja lapsia hoitamassa. Naisen asema on aina alisteinen miesten asemaan nähden ja naisia koskevat muunmuassa tiukat pukeutumiskoodit. Kaikkein tärkein oppi oli kuitenkin se että perhe pitää aina yhtä, tapahtui mitä hyvänsä!

Osa sisaruksista kuitenkin kapinoi isän ehdotonta auktoriteettia vastaan ja lopulta myös Tarakin haluaa lähteä opiskelemaan. Hän lähtee opiskelemaan aivan keltanokkana ja hänen sosiaaliset taitonsa ovat erittäin rajottuneita sekä yleistieto olematonta. Silti hän kovalla työllä ja älykkyydellään selvityy lopulta Cambridgeen asti, vaikka opintielle on mahtunut mukaan monta haastetta, noloa tilannetta ja vastoinkäymistä. Opiskelu avaa Taran silmät myös katselemaan perhettään aivan uudesta näkökulmasta, vaikka traumaattisen lapsuuden ja nuoruuden jäljet näkyvät nuoressa aikuisessa vielä pitkään. Tämän kirjan kirjoittaminen on varmasti ollut myös yksi tapa käsitellä eletyn elämän tapahtumia ja päästä sopuun menneisyyden kanssa, toisinsanoen terapeuttinen kirja kirjoittajalleen.

Opintiellä on selvitytymistarina, jossa käsitellään kiihkeää äärimäisyyten mennyttä uskoa, mielenterveysogelmia ja siitä johtuvaa vainoharhaisuutta, henkistä- ja fyysistäväkivaltaa, aikuiseksi kasvamista sekä eheän maailman- ja minäkuvan muotoutumista. Opintietä ei ole ollut pelkästään se mitä koulunpenkillä opitaan, sen ainakin Tara on saanut huomata. Taran elämä on ollut tapahtumarikas ja monivaiheinen, mutta kertomus itsessään oli looginen ja hyvin etenevä. Mitään asioita ei jääty liikaa vatvomaan, mutta silti lukija pääsi kurkistamaan syvälle Taran elämänvaiheisiin. Taran lapsuuden ja nuoruuden kuvaus oli mielenkiintoista ja vaikka sinne mahtuu paljon ikäviä kokemuksia aina fyysisestä väkivallasta henkiseen ja suorainaiseen aivopesuun, on tarinassa myös hyvää havaittavissa. Pidin itse myös paljon perheen erilaisen arjenkuvauksesta, vaikka välillä tuli olo kuin tirkistelisin. Mutta eniten minua ihastutti Taran selviytyminen, joka muistuttaa tuhkimotarinaa. Monella muulla ei olisi ollut kanttia nousta vastustamaan perhettään vuosien aivopesun ja alistamisen jälkeen, mutta Taran sammumaton tiedonjano sai hänet jatkamaan koulutuksen parissa, vaikka hänen lähtökohtansa oli huonommat kuin muilla ja vaakalaudalla oli suhde perheeseen. Silti hän opiskeli ja opiskeli, kartutti tietoaan ja taitojaan niinkin sinnikkäästi, että hän lopulta pääsi Cambridgeen ja Harvardiin. Siihen ei moni pysty, vaikka olisi aloittanut koulutiensä ja varhaislapsuudessa. Uskomaton nainen!

Annan kirjalle 4,5 / 5 pistettä!

Tietoa kirjasta:
Kustantamo: Tammi
Ilmestynyt suomeksi: 2019
Alkuteos: Educated (2018)
Sivuja: 435
Suomentanut: Tero Valkonen

Mistä minulle: Kirjastosta


Kommentit