Audrey Niffenegger: Aikamatkustajan vaimo

Aikamatkustajan vaimo kertoo punatukkaisesta taideopiskelija Claresta ja kirjastovirkailija Henrystä sekä heidän rakkaustarinansa. Clare on tuntenut Henryn kuusivuotiaasta asti ja tiennyt aina menevänsä tämän kanssa naimisiin. Ensi tapaamisen aikoihin Henry oli 36-vuotias. Hääpäivänä Clare on 23-vuotias ja Henry taas 31-vuotias. Kuulostaa mahdottomalta, mutta sitä se ei suinkaan ole, sillä Henry kärsii aikasiirtymähäiriöstä ja tempautuu ajasta toiseen tahtomattaan. Siirtymisen saattaa laukaista stressi tai vaikka vain vilkkuvat valot.

Luonnollisesti Henry ei pysty aikamatkaillessaan ottamaan mitään mukaan vallitsevasta ajasta, niinpä hän tupsahtelee alasti minne milloinkin. Jotta hän selviytyisi hänen on täytynyt opetella tiirikoimaan lukkoja, varastamaan ja juoksemaan henkensä edestä. Alasti sinne tänne tupsahtelu saa aikaan kummallisia tilanteita, varsinkin kun alasti koikkelehtiva mies vielä tiedustelee päivää ja vuotta.

Henryn matkustelu aiheuttaa huolta ja päänvaivaa Clarelle, joka on huolissaan rakastetustaan. Silti heidän rakkautensa kestää läpi menneen ja tulevan. Henryn kummallisesta geenivirheestä huolimatta he pyrkivät elämään mahdollisimman normaalia elämää.

Ei ihan sellainen mitä aluksi nimen perusteella odotin. Jotenkin ajattelin että Henry seikkailee välillä II maailmasodassa, antiikin Roomassa ja Viikinkien laivoilla tms. Mutta Henry seikkaili lähinnä vain omassa menneisyydessään ja tulevaisuudessaan. Ei kirja silti ollut minulle mikään pettymys, onhan juoni jo sellaisenaankin ihan huikea ja omaperäinen. Tarina ei etene kronologisesti vaan Henryn mukana siirrytään ajasta toiseen, mikä piristi lukukokemusta. Syvyyttä tarinaan tuo se, että ääneen pääsevät molemmat sekä Henry että Clare.

Kirja on semijärkäle, sillä siinä on yli 600 sivua. Yleensä välttelen näin paksuja kirjoja, koska ne monesti alkavat tuntumaan ikuisuusprojektilta. Niin ei kuitenkaan käynyt Aikamatkustajan vaimon kanssa. Tarina etenee hitaasti ja Henryyn sekä Clareen tutustutaan pikku hiljaa. Itse lämpenin hahmoille aika pian, vaikka nuorempi Henry ennen Clarea vaikutti melko niljakkaalta tyypiltä. Henryn aikasiirtymät aiheuttivat hauskojakin tilanteita, mutta parasta antia oli pariskunnan taistelu normaalin arjen puolesta. Vaikka aikamatkustelu ajaa Henryn monenlaisiin tilanteisiin tuo se myös pariskunnan elämään paljon surua, huolta ja murhetta. Tämän vuoksi kirjan pohjasävy oli tumman puoleinen ja se tummuu entisestään tarinan edetessä loppua kohti

Helppolukuinen kirja, jonka ahmaisin muutamassa päivässä vaikka ajattelin lukevani tätä vielä ensi kuussakin. Minulle tämä kuitenkin oli enemmän viihdekirjallisuutta kuin mikään tajunnanräjäyttävän huikea lukukokemus. Loppu oli minulle pettymys, sillä olen siirappisten loppujen ystävä. Yllätyin myös siittä kuinka paljon kirjassa oli seksiä, aika vahvasti jäi mieleen myös kirjan alkupäästä Henryn ajatus kuinka hänen peniksensä oli niin pystyssä että se pääsisi huvipuistolaitteisiin yksin, kun hän oli kiihottunut Claresta "ensimmäistä" kertaa. En tiedä olisinko itkenyt vai nauranut tuon lauseen kohdalla, menin aika hämilleni, oli nimittäin sen verran tökerö vertauskuva.

Ihan mukiinmenevä lukukokemus, ymmärrän miksi jotkut rankkaavat tämän parhaisiin luettuihin kirjoihin ikinä ja miksi jotkut eivät. 

Annan kirjalle pisteitä 4 / 5 pistettä!

Tietoa kirjasta:

Kustantamo: Gummerus

Ilmestynyt: 2005

Alkuteos: The Time Traveller's Wife

Sivuja: 652

Suomentanut: Paula Korhonen

-Aletheia