Sarah J. Maas: Thorne of Glass - Lasipalatsi

Endovierin synkillä, törkyisillä suolakaivoksilla suorittaa elinkautisrangaistustaan 18-vuotias tyttö. Celaena Sardothien on nuoresta iästään ja hämäävän viehättävästä ulkomuodostaan huolimatta pelätty, pahamaineinen salamurhaaja. Celaena teki kuitenkin yhden kohtalokkaan virheen: jäi kiinni.

Nuori kapteeni Westfall tarjoaa epätoivoiselle Celaenalle vapautta suuren uhrauksen hinnalla. Celaenan täytyy edustaa kruununprinssi Doriania kilpailussa, jossa hän mittelee taistelutaitojaan maan etevimpiä varkaita, salamurhaajia ja muita ammattitappajia vastaan. Vain voittamalla Celaena voi lunastaa vapautensa ja saada selville kohtalonsa. Mutta sulaako hänen jäinen sydämensä?

Olen hieman myöhäisherännäinen tämän suositun eeppisen fantasisarjan kanssa. Jotenkin kaikki se hype, mikä sarjan ympärillä alkoi pyörimään lähes heti, sai minut perääntymään. Kun ihastuin Maasin Valtakunta -sarjaan, ajattelin, että on varmaan aika heittää ennakkoluulot romukoppaan ja lukea tämä Maasin suosioon ponnauttaneen sarjan ensimmäinen osa. Aloitin lukemisen ensimmäisen kerran viime syksynä. Mielentila ei vain ollut oikea ja kirja jäi. Kun siskoni alkoi kyselemään kirjansa perään, sillä häneltä sen syksyllä lainasin, päätin että annan vielä yhden mahdollisuuden. Mieli teki muutenkin lukea fantasiaa.Nyt kirja tekikin sen, mihin hyvä kirja parhaimmillaan pystyy. En vain lukenut Lasipalatsia, minä koin sen. Elin Celaenan kanssa läpi koko koettelemuksen - aina vapuden hintana olevasta kilpailusta linnan sisällä riehuvaan pahuuteen. Joku nimittäin murhaa kilpailijoita yön pimeydessä.

Celaena on vahva naispäähenkilö, joka ainakin alussa antaa vaikutelman olevansa hyvinkin paksunahkainen, elämänkaraisema ja badass -tyyppi. Mutta, koska kukaan meistä ei ole niin yksioikoinen kokonaisuus, löytyy Celaenastakin uusia puolia tarinan edetessä. Mitä pidemmälle luin, sitä enemmän pidin Celaenasta kaikkine heikkouksineen, joita kovan ulkokuoren alta paljastuu. Kirjasta löytyy paljon samoja elementtejä kuin Nälkäpelistä tai Valinta-sarjasta. Nuori itsenäinen ja vahva naispäähenkilö, kilpailu, jonka voitto on kirjan päähenkilölle kaikki kaikessa sekä palatsi, jonka seinien sisällä itse kukainenkin punoo juoniaan. Mutta onneksi minä tykkään tälläisistä kirjoista. Vaikka ne muistuttavat tietyiltä osilta toisiaan, on jokaisessa omat juttunsa, mikä saa ne erottumaan toisistaan. Pidin Nälkäpeleistä, pidin Valinta -sarjasta ja myös Averyn Punaisesta kuningattaresta, jonka voi hyvin laskea tähän samaan kategoriaan. Jos tulee mieleen samantyylisiä YA-fantasiasarjoja, saa ehdottaa!

Monet ovat kehuneet TOG-sarjan paranevan vain seuraavissa osissa. Onneksi sarjan toinen osa löytyy myös siskolta lainattuna. Aion ehdottomasti jatkaa Celaenan kanssa hänen matkaansa salamurhaajana. Totta kai minua myös kiinnostaa, miten kaikkien alkukihelmöintien tasolla olevat suhdekiemurat lutviutuvat. Hienoinen romantiikka teki tästä vain entistä koukuttavamman lukukokemuksen. Kirja kirjaimellisesti liimautui käteeni, kunnes viimeinen sivu oli käännetty. Toivon kuitenkin, että fantasia tulee eheämmäksi osaksi tarinaa sarjan edetessä. Avausosien ongelma on monesti  se, että kaikkea tulevaa vasta pohjustetaan, jolloin eheä kokonaisuus muodostuu vasta sarjan edetessä. Muiden sanojen rohkaisemana ja ensimmäisestä osasta lapsekkaalla kiihkolla innostuneena, uskon sarjan korjaavan potin myös jatkossa. Kovin kriittisesti kirjaa ei kuitenkaan kannata lähteä lukemaan tai pilaa oman lukukokemuksen. Kirjasta löytyy heikkouksia, esimerkiksi kirjan maailma jäi vain epämääräiseksi näyttämöksi. Mutta tämänkin asian korjaamiseen on mahdollisuus vielä sarjan edetessä. 

Miten on kumpaan tiimiin kuulutte team Dorian vai team Chaol? Itsehän en osaa vielä sanoa varmasti, ja Maasin tuntien voi olla plottwistejä luvassa, mutta ensimmäisen osan perusteella liputtaisin Chaolin puolesta. 

Tietoa kirjasta:
Kustantamo: Gummerus
Ilmestynyt suomeksi: 2017
Alkuteos: Throne of Glass

Sivuja: 438

Suomentanut: Sarianna Silvonen

Mistä minulle: Siskon hyllystä