maanantai 27. toukokuuta 2013

Marjane Satrapi: Persepolis: Iranilainen lapsuuteni

Osallistuin alkuvuodesta Seitsemän sarja-sarjishaasteeseen. Olin aivan kokonaan unohtanut sen, kunnes yhtäkkiä kirjastossa muistin sen. Suuntasin untuvikkona sarjishyllyille, koska minun sarjis kokemukset rajoittuu Aku Ankkaan ja Nalle Puhiin.

Minulla ei juurikaan ollut hajua mitä sieltä voisi lainata ja töllötin hyllyjä pöllämystyneenä. Sitten tuttu nimi Persepolis hyppäsi silmille. Siitä kiitos kirjabloggareille, jotka olivat kirjoittaneet tästä sarjakuvaromaanista. Aikani selailin kirjaa ja laitoin lainakoriin, innostuin jopa niin että löysin toisenkin mielenkiintisen sarjakuvaromaanin, mutta siittä myöhemmin lisää.

Persepolis: Iranilainen lapsuuteni on omaelämänkerrallinnen sarjakuvaromaani. Iranilainen lapsuuteni on ensimmäinen osa ja kuvaa Marjin elämää Iranissa vuosina 1980-1984. Tuolloin Marji oli 10-14 vuotias. Elämä levottomassa Iranissa vapaamielisten mieltäosoittavien vanhempien kanssa ei ollut helppoa. Ensin naiset hunnutettiin sitten alkoholi, musiikki ja ilonpito kiellettiin. Kaduilla oli levotonta ja sääntöjen noudattamista vahtivat fundamentalistit, mutta kodin seinien suojissa järjestettiin juhlia ja päästä varpaisiin ylettyvien huntujen ja kaapujen alta paljastui farkut ja nahkatakki. Iron Maidenia kuunneltiin ja pyrittiin kaikkien levottomuuksienkin keskellä elämään normaalia elämää.

Nyt on kaksi aukkoa sivityksessä paikattu. Olen tutustunut ensimmäiseen oikeaan laadukkaaseen sarjakuvaromaaniin ja historian tietämykseni Iranista on täydennetty. Eli win-win -situation kaikin puolin, varsinkin kun yllätyksekseni huomasin nauttivani tämän sarjiksen lukemisesta. Jostakin olin taas kehittänyt itselleni ennakkoluuloja sarjakuvaromaaneja kohtaa: sarjikset on laiskojen lukijoiden huvia ja ne eivät voi sisältää mitään vakavasti otettavaa. Oli mukavaa huomata olleensa väärässä ja kurotella taas oman mukavuusalueen rajojen ulkopuolelle.

Sarjakuva romaanin lukeminen oli helppoa, sillä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Silti Marjin tarina sai minut ajattelemaan ja tuntemaan. Aluksi en ollut kovin innoissaan melko pelkistetystä kuvituksesta, mutta muutaman ensimmäisen sivun jälkeen huomasin tottuneeni siihen ja se sopi tähän kuin nenä päähän. Hieno lukukokemus ja aikomuksena on lukea Persepolis II, joka kertoo Marjin elämästä Euroopassa ja kotiinpaluusta.
Annan kirjalle arvosanaksi 4 / 5 pistettä!

Tietoa kirjasta:
Kustantamo: Like
Ilmestynyt: 2008
Alkuteos: Persepolis
Sivuja: ?

5 kommenttia:

  1. Ihan samoja fiiliksiä oli minullakin tämän sarjakuva-albumin luettuani. Oli hienoa oppia Iranin historiasta ja samalla omat ennakkoluuloni sarjakuvia kohtaan meni romukoppaan. Minullakin on tarkoitus lukea myös Persepolis II, täytyykin aktivoitua sen kanssa. Mielenkiinnolla odotan mikä se toinen lainaamasi sarjakuva on. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäisi jaksaa vain kirjoittaa arvio tuosta sarjakuvasta, vaikka postauksessa Toukokuun luetut jo vähän vihjasin mikä sarjakuva on kyseessä.

      Pitäisi itsekkin saada itseni aktivoitua uudelleen sinne sarjakuva hyllyille, kun aina ensin ryntään hamuamaan romaaneja ja sitten kori ja kädet on niin täynä ettei viitsi enään sarjakuvia lainata. :D

      Poista
  2. Ihanaa, että pidit tästä! Tämä on yksi lempparini. Suosittelen myös tästä tehtyä elokuvaa, ihan loistava!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo pitääpä laittaa muistiin ja katsoa joskus, jännä nähdä miten tämä on taipunut elokuvaksi. :)

      Poista
  3. Itse sain juuri luettua kyseisen sarjakuvaromaanin koulun lukudiplomia varten. Olen iloinen siitä, että valitsin tämän kirjan luettavakseni, sillä pidin kirjan juonesta. Lukeminen oli nopeaa, onhan kyseessä sarjakuva kuitenkin. Olen itsekin sitä mieltä, että kirjan lukeminen oli opettavaista.

    VastaaPoista