torstai 18. tammikuuta 2018

Affinity Konar: Elävien kirjat

"Kun 12-vuotiaat kaksossiskot Pearl ja Stasha saapuvat Auschwitziin, he tekevät sopimuksen. Pearlin tehtävä on muistaa menneisyys, Stasha keskittyy tulevaisuuteen.

Tytöt ovat leirillä erityisasemassa. Identtisistä kaksosista kiinnostunut tohtori Mengele varmistaa heidän henkiinjäämisensä, mutta alistaa heidät epäinhimillisiin kokeisiin, tavoitteenaan murtaa kaksosten välinen lojaalius.

Eräänä päivänä Pearl katoaa. Kun venäläiset vapauttavat leirin pari kuukautta myöhemmin, Stasha lähtee epätoivoiselle matkalle sodan raunioittaman maan halki. Hän on päättänyt löytää siskonsa ja kostaa Mengelelle. "

Olen lukenut useita teoksia natsien kauheuksista, jokainen niistä on ahdistavaa luettavaa, sen puolesta kuinka paljon ihmiset ovat joutuneet kärsimään. Elävien kirja ei ole poikkeus, Mengele teki kauheuksia - koitti muutta silmien väriä siniseksi erilaisilla kemikaaleilla, kaatoi kiehuvaa vettä korvaan ja seurasi kuuroutumista, ompeli siamilaiset kaksoset kahdesta kaksosesta käsin yhteen, poisti elimiä ja katsoi kuinka kauan uhri säilyi hengissä. Mengele onkin saanut lempinimen kuolemanenkeli, joka kuvaa tuota setä tohtoria varsin hyvin. Kaikki Mengelen koehenkilöt kaksosista kääpiöihin ja albiinoihin oli sijoitettuna Auschwitzissa Tarhaa, jonka Mengele oli itse imartelevasti nimennyt. Hän pyrki pitämään kaksoset elossa, mutta kaikkiaan Auschwitzin 1500 kaksosesta vain 200 selvisi hengissä. Suurimpanan mielenkiinnon kohteena Mengelellä oli kaksossiteen katkaiseminen.
Pearlin ja Stashan välillä on poikkeuksellisen vahva side, jos toiseen sattuu toinen tuntee hänen kipunsa. He voivat myös nähdä toistensa ajatukset. Kun Pearl katoaa, on Stasha hukassa ilman toista puolikastaan. Venäläisten saapuessa Auschwitziin Stasha joutuu mukaan kuolemanmarssille, josta selvittyään alkaa matka läpi sodan runnomien kaupunkien. Päämääränä Stashalla on löytää Mengele ja kostaa hänelle kaikki se kipu, tuska ja vääryys, mitä Auschwitzissa olleet ovat joutuneet kärsimään. 

Konar on tehnyt mittavan pohjatyön kirjaansa varten, kirja on siis faktaan perustuvaa fiktiota. Konarin kirjoitustyyli on kevyttä ja runollista. Kauheuksilla ei mässäillä, vaan lukija voi itse kuvitella loput minkä Konar on kirjoitamalla aloittanut. Painopiste kaikista raakuukista huolimatta on toivolla, jota tytöt pitävät yllä, ja joka kantaa takapakeista huolimatta. Ajoittain kirja saa maagisia vivahteita, kun kuvataan aikaa tyttöjen kelluessa sikiövedessä tai kun heidän mielensä irtaantuvat todellisuudesta selvityäkseen kaikesta kokemastaan. On aivan normaalia, että kaiken Aucshwitzin tarjoamien raakuukisen jälkeen mieli murenee ja etääntyy todellisuudesta, joka on antanut vain sellaista julmuutta, jota me hyväosaiset emme voi kuvitellakaan. Konair on osannut tuoda sen hyvin osaksi tarinaansa. 

Kirja jakautuu kahteen osaan - aikaan keskitysleirillä sekä aikaan sen jälkeen. Ensimmäinen puolikas kirjasta on onnistunut. Se vangitsee lukijansa tasapainoilemalla julmuuden ja hyvän välillä. Toisen puolikkaan kohdalla tarina menettää sen otteen, jonka onnistui luomaan ja sortuu välillä epäuskottavuuteen. En silti pidä loppua huonona, jotkut repsottavat langanpäät vain jäivät häiritsemään muuten niin onnistuneessa kokonaisuudessa. 

Kirja toi minulle taas uutta perspektiiviä tuohon historian tummaan ajanjaksoon, sillä kirja pureutui osa-alueeseen, josta en ole aiemmin lukenut. Aina tästä aiheesta lukeminen kauhistuttaa, mutta joka kerta olen kiitollinen siitä, että olen uskaltanut tarttua kirjoihin. 

Osallistun kirjalla Helmet-lukuhaasteeseen ja sijoitan sen kohtaan selviytymistarina, sillä sitä tämä kirja nimenomaan on!

Annan kirjalle 4 / 5 pistettä!

Tietoa kirjasta:
Kustantamo:WSOY
Ilmestynyt suomeksi: 2017
Alkuteos: Mischling (2016)
Sivuja: 457
Suomentanut Hanna Tarkka

Mistä minulle: Kirjastosta

4 kommenttia:

  1. Epäröin tämän kirjan aloittamista, kun tuntui että olen saanut jo oman osani Natsi-Saksan raakuuksista. Onneksi kuitenkin tartuin tähän, antoi ihan uutta perspektiiviä. Mengele-tietous lisääntyi. Luinkin tämän jälkeen Posner & Waren kirjan Mengelestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Natsi-Saksasta on kirjoitettu paljon ja joskus tuntuu, että on lukenut jo ihan tarpeeksi. Tämä toi kuitenkin kiinnostavan uuden perspektiivin tapahtumiin ja huomasin, että aina voi oppia uutta. Mengele oli kyllä kamala ihminen! En ole lukenut tuota kirjaa Mengelestä, mutta laitan nimen ylös. Kiitos vinkistä! :)

      Poista
  2. Samaa mieltä. Aiheesta lukeminen kauhistutti, mutta olin kiitollinen, että uskalsin tarttua kirjaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vieläkin tulee kylmiäväreitä, kun ajattelen kirjaa.

      Poista