torstai 27. joulukuuta 2018

Vuoden 2018 Helmet-lukuhaasteen koonti

Sain kuin sainkin tämän vuoden lukuhaasteen suoritettua, vaikka pahasti näytti että yksi kohta, jonka täyttämistä varoin viimeiseen asti, jäisi täyttämättä. Ensimmäiseen maailman sotaan sijoittuva kirja oli minulle haastekohta, joka ei herättänyt innostusta yhtään ja siirsinkin haastekohtaan tarkoitetun kirjaan tarttumista ihan viime metreille asti. Kirja ei ollut minulle edes kovin mukaansatempaava lukukokemus, joten lukeminen oli hidasta ja puuduttavaa. En ole edelleenkään ranskalaisten kirjojen ystävä ja sain todeta sen jälleen Pierre Lemaitren Näkemiin taivaassa kohdalla, mutta harppoen sain luettua kirjan loppuun kuitenkin. Ensimmäinen kerta koskaan, kun saan koko lukuhaasteen suoritettua. Olen lukenut tähän mennessä yli 100 kirjaa tämän vuoden aikana, joten kaikkia lukemiani kirjoja en ole haasteeseen ottanut. Sain ensimmäisen puolen vuoden aikana täytettyä melkein kaikki haastekohdat, mutta epämieluista muutamat kohdat odottivat täyttäjää sitten heti monta kuukautta, kun luin kaikkea muuta. Mutta tein sen kuitenkin lopulta! Olen ylpeä itsestäni.

Tänään julkaistiin myös ensi vuoden Helmet-lukuhaaste, johon on aikomus jälleen osallistua. Mielenkiintoisia haastekohtia, joihin olen suunnitellut haastekirjoja kirjastolainapinostani. Muutamat kohdat varmaan jäävät taas ihan viime tippaan, kun niihin kategorioihin kuuluvat kirjat eivät innosta tätä lukijaa, mutta toivotaan että ensi vuonna haasteen myötä törmäisi myös positiivisiin yllättäjiin, niinkuin tapahtui tänä vuonnakin. Olen merkinnyt huutomerkillä perään ne haastekirjat, joista erityisesti pidin.

Tässä siis tämän vuoden lukuhaasteeni:

1. Kirjassa muutetaan
  • Tommi Kinnunen - Lopotti  !
2. Kotimainen runokirja
  • Antti Holma - Kauheimmat runot
3. Kirja aloittaa sarjan
  • Maria Turtschaninoff - Maresi (Punaisen luostarin kronikoita)
4. Kirjan nimessä on jokin paikka
  • Maria Àngels Anglada - Auschwitzin viulu !
5. Kirja sijoittuu vuosikymmenelle, jolla synnyit
  • Katariina Vuori - Erään tapon tarina
6. Kirja on julkaistu useammassa kuin yhdessä formaatissa
  • Irene Naakka - Hullu kuin äidiksi tullut
7. Kirja tapahtumat sijoittuvat fiktiiviseen maahan tai maailmaan
  • Katri Alatalo - Käärmeiden kaupunki !
8. Balttilaisen kirjailijan kirjoittama kirja
  •  Ilmar Taska - Pobeda 1946
9. Kirjan kansi on yksivärinen
  • Victoria Aveyard - Punainen kuningatar
10. Ystävän tai perheenjäsenen sinulle valitsema kirja
  • Stephanie Garber - Caraval !
11. Kirjassa käy hyvin
  • Gail Honeyman - Eleanorille kuuluu ihan hyvää !
12. Sarjakuvaromaani
  • Neil Gaiman / P. Craig Russell - Coraline
13. Kirjassa on vain yksi tai kaksi hahmoa
  • Ebba Witt-Brattström - Vuosisadan rakkaussota
14. Kirjan tapahtumat sijoittuvat kahteen tai useampaan maahan
  • Kate Morton - Hylätty puutarha !
15. Palkitun kääntäjän kääntämä kirja
  • Hang Kang - Vegetaristi
16. Kirjassa luetaan kirjaa
  • Nina George - Pieni kirjapuoti Pariisissa
17. Kirja käsittelee yhteiskunnallista epäkohtaa
  • Helena Waris - Linnunsitoja
18. Kirja kertoo elokuvan tekemisestä
  • Alan Bradley - Filminauha kohtalon käsissä
19. Kirja käsittelee vanhemmuutta
  • Doris Lessing - Viides lapsi
20. Taiteilijaelämäkerta
  • Pirkko Soininen - Ellen - Ellen Thesleffin fiktiiviset Firenzen päiväkirjat
21. Kirja ei ole omalla mukavuusalueellasi
  • Margaret Atwood - Orjattaresi
22. Kirjassa on viittauksia populaarikulttuuriin
  • Ann-Marie MacDonald - Linnuntietä !
23. Kirjassa on mukana meri
  • Yann Martel - Piin elämä
24. Surullinen kirja
  • Claire Mackintosh - Annoin sinun mennä !
25. Novellikokoelma
  • Haruki Murakami: Miehiä ilman naisia
26. Kirja kertoo paikasta, jossa et ole käynyt
  • Johanna Holmström - Sielujen saari
27. Kirjassa on sateenkaariperhe tai samaa sukupuolta oleva pariskunta
  • Michael Cunningham - Tunnit
28. Sanat kirjan nimessä ovat aakkosjärjestyksessä
  • Clare Mackintosh - Minä näen sinut !
29. Kirjassa on lohikäärme
  • Jessica Townsend - Nevermoor - Morriganin koetukset
30. Kirja liittyy ensimmäisen maailmansodan aikaan
  • Pierre Lemaitre - Näkemiin taivaassa
31. Kirjaan tarttuminen hieman pelottaa
  • Anne Swärd - Vera !
32. Kirjassa käydään koulua tai opiskellaan
  • Jessica Knoll - Onnentyttö
33. Selviytymistarina
  • Affinity Konar - Elävien kirja !
34. Kirjassa syntyy tai luodaan jotain uutta
  • Jean-Paul Didielaurent - Lukija aamujunassa
35. Entisen itäblokin maasta kertova kirja
  • Anniina Tarasova - Venäläiset tilikirjani
36. Runo on kirjassa tärkeässä roolissa
  • Lina Bengtsdotter - Annabelle
37. Kirjailijalla on sama nimi kuin perheenjäsenelläsi
  • Piia Leino - Taivas
38. Kirjan kannessa on kulkuneuvo
  • Jeffrey Archer - Vain aika näyttää !
39. Kirja on maahanmuuttajan kirjoittama
  • Nadia Murad - Viimeinen tyttö - Olin Isisin vankina
40. Kirjassa on lemmikkieläin
  • Pasi Ilmari Jääskeläinen - Väärän kissan päivä !
41. Valitse kirja sattumanvaraisesti
  • Sofia Lundberg - Punainen osoitekirja !
42. Kirjan nimessä on adjektiivi
  • Liane Moriarty - Tavalliset pikku pihajuhlat
43. Suomalainen kirja, joka on käännetty jollekin toiselle kielelle
  • Selja Ahava - Taivaalta tippuvat asiat
44. Kirja liittyy johonkin peliin
  • Stephanie Garber - Caraval !
45. Palkittu tietokirja
  • Mari Manninen - Yhden lapsen kansa !
46. Kirjan nimessä on vain yksi sana
  • Jessie Burton - Nukkekaappi
47. Kirja kerrotaan lapsen näkökulmasta
  • Pauliina Rauhala - Synninkantajat
48. Haluaisit olla kirjan päähenkilö
  • Harper Lee - Kaikki taivaan linnut
49. Vuonna 2018 julkaistu kirja
  • Fiona Barton - Leski
50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja
Miika Nousiainen - Juurihoito


keskiviikko 19. joulukuuta 2018

Joyce Maynard: Vuori talon takana

"Vuoden 1979 kuuma ja kuiva kesä Marinin piirikunnassa Kaliforniassa. Rachelin ja hänen sisarensa Pattyn kodin lähellä olevalta vuorelta löytyy surmattuna useita nuoria tyttöjä. Sisarten isä – kaupungin komea ja karismaattinen (ja tunnetusti uskoton) rikosetsivä – saa tehtäväkseen johtaa surmatöiden selvitystä. Samaan aikaan kun sisaret pohdiskelevat murhaajan henkilöllisyyttä, he joutuvat todistamaan isänsä hidasta riutumista ja äitinsä vaipumista yhä syvempään masennukseen. Seuraavien kuukausien aikana löydetään lisää surmattuja tyttöjä, ja Rachel päättää ottaa asian omiin käsiinsä, millä on kohtalokkaat seuraukset hänen rakkailleen.

Kolmekymmentä vuotta myöhemmin Rachel palaa kotiseudulleen. Hän on vakaasti päättänyt palauttaa isänsä maineen, mutta odottamaton paljastus yllättää hänet."

Vuori talon takana on rikostarina, jossa keskiössä ovat Rachelin ja hänen siskonsa suhde, heidän avioeroperheensä monimutkaiset välit sekä lisäksi kirsikkana kakun päällä Rachelin kasvutarina murrosiän kipuilussa. Kirja on jaettu kahteen osaan; 70- ja 80-luvun vaihteeseen sekä aikaan kolmekymmentä vuotta myöhemmin. Pidin kyllä molemmista osista, varsinkin loppuosa tarjoili mukavia yllätyksiä lukijalle, mutta suosikikseni nousi Rachelin nuoruus. Ajankuva oli hienoa, mutta hienointa oli tytärten vahva, venyvä rakkaus heidän isäänsä kohtaan. Vuori talon takana oli myös upea kertomus kahden tytön kasvusta kaupunkia ravisuttavien hirmutöiden varjossa. 

Kirjan lähtökohdat ovat aidossa tarinassa, vuonna 1979 Marinin piirikunnassa liikkui sarjamurhaaja, joka tunnettiin nimellä Trailside killer. Kaiken muun Maynard kertoo olevankin fiktiota.  Tämä kirja piti sisällään koukuttavan tarinan, jota väritti tyttöjen vilkas mielikuvitus sekä psykologinen jännitys. Tämä ei ole mikään perinteinen tarina, jossa jahdataan sarjamurhaajaa, vaan kirjassa on paljon syvällisempiä merkityksiä. Tämä kirja sopii varmasti herkemmillekkin lukijoille, sillä missään vaiheessa väkivallalla ei mässäillä, painopiste on enemmän ihmissuhteissa ja tyttöjen kasvutarinassa, joihin murhaajan hirmutyöt vaikuttavat, sillä tyttöjen isä on tapausta tutkiva rikosetsivä. Kumpikin juonipolku ruokkii toisiaan, eikä tarina olisi toiminut kokonaisuutena ilman silmittömänä riehuvaa murhaaja sekä Rachelin perheen tarinaa. Kokonaisuuten kirja on hyvin mielenkiintoinen ja kaikenlisäksi vielä nopea lukuinen, suorastaan ahmittava kirja. Nautin suuresti kirjan lukemisesta.

Joyce Maynard tunnetaan parhaiten teoksestaan Labor Day, jonka filmatisoinnissa pääosaa näyttelee Kate Winslet. Maynard on julkaissut 15 teosta, joista, pikaisen googletuksen jälkeen, näyttää suomenetun vain kaksi teosta. Toivottavasti Maynardilta saataisiin lisää suomennoksia, sen verran upea lukukokemus Vuori talon takana oli, että toivoisin saavani lukea lisää Maynardia.

Annan kirjalle 4 / 5 pistettä!

Tietoa kirjasta:
Kustantamo: HarpeCollins Nordic
Ilmestynyt suomeksi: 2016
Alkuteos: After Her (2013)
Sivuja: 394
Suomentanut: Eeva Parviainen

Mistä minulle: Kirjastosta

maanantai 10. joulukuuta 2018

Lisa O'Donnell: Mehiläisten kuolema

"Lisa O’Donnellin esikoisromaani on kiehtova, hiukan makaaberi tarina kahdesta glasgowlaisesta sisaruksesta, Marniesta ja Nellystä, jotka löytävät vanhempansa kuolleina kotoa ja päättävät salata asian välttyäkseen huostaanotolta. Tilannetta ei pelkästään helpota se, että heidän tuekseen asettuva naapuri sattuu olemaan tuomittu rikollinen.

Sisaruus, ystävyys ja lojaalius joutuvat koetukselle, kun tytöillä on salattavanaan pala palalta paljastuva totuus. Vaikka mikään ei loppujen lopuksi mene niin kuin onnellisessa sadussa, tarinassa on toivon pilkahdus."

Lisa O'Donnelin esikoisromaanin alkuasetelma on melko makaaberi. Sisarukset Marnie ja Nelly löytävät narkkarivanhempansa kuolleina kotoa ja päättävät haudata heidät takapihalleen, jottei kukaan saa selville heidän kuolemaansa. Tytöt pelkäävät joutuvansa huostaanotetuiksi ja pahimmassa tapauksessa myös erotetuiksi toisistaan, jos vanhempien kuolema päätyy viranomaisten korviin asti. Naapurin ystävällinen homomies ja tuomittu seksirikollinen Lennie pitää silmällä tyttöjä ja heidän puuhiaan ja lopulta päätyy huolehtimaan tytöistä näiden vanhempien "Turkin matkan" ajaksi, ihmetellen samalla meinaavatko tyttöjen rappiolliset vanhemmat palata matkaltaan ollenkaan. 

Tätä kirjaa kehuttiin helppolukuiseksi ja nopeksi kirjaksi, jonka osasin odottaa olevan ravisuttavaa luettavaa. Minulle tämän lukeminen oli kuitenkin melko raskassoutuista. Vaikka kirjan aihe on rankka, se on kirjoitettu pieni pilke silmäkulmassa, kuitenkaan kirjan mustahuumori ei uponnut minuun. Ajottain juoni tuntui junnaavan paikallaan ja lukemisen sai tökkimään tapahtumien puute. Kirjan kolme kertojaa ovat Marnie, joka on ajautumassa samoille raiteille vanhempiensa elämäntyylin kanssa sekä hänen siskonsa Nelly, joka ei halua myöntää elämän ikävämpiä puolien olemassaoloa, kuten esimerkiksi kuukautisten tai huumerahojen. Kolmantena kertojana on naapurin leimattu ja yhteiskunnan hyljeksimä Lennie, joka päätyy ottamaan heitteille jätetyt tytöt siipiensä suojaan. Persoonalliset kertojaäänet toivat omanlaista sävyään sekä näkökulmaa tarinaan ja juonenkulkuun. Tässä kirjassa jokainen kertojaääni on omanlaisensa ja he erottuvat toisistaan. Minulle raskaimmaksi luettavaksi nousi kuitenkin Marnie ja hänen rikkinäisyytensä. 

Naapurin Lennie antaa tytöille sitä turvaa, huolenpitoa ja vanhemmuutta, mitä he eivät aikaisemmin elämässään ole kokeneet. Tarina pyrkii kertomaan sen että joskus lähimmäisenrakkaus voi löytyä paikoista, joista sitä osaisi vähiten odottaa. Kuinka kovia ihmiset ovat tuomitsemaan toisiaan, eivätkä näe ihmisiä heidän tekojensa takana. Se myös antaa simppelin neuvon vanhemmuuteen - kuinka hyvä vanhemmuus muodostuu perusasioista, eikä siihen tarvitse mitään kallista ja erikoista, vaan turvallisen kodin, riittävästi ruokaa, sopivasti sääntöjä ja rajoja sekä läsnäoloa ja välittämistä.

Tätä kirjaa oli kehuttu kovasti ja odotukseni olivat korkealla. Ei tämä yltänyt odotusteni tasolle, mutta olen tyytyväinen että päädyin lukemaan tämän erilaisen tarinan, joka kertoo mm. myös vähäosaisuudesta mielenkiintoisella tavalla. 

Annan kirjalle 3,5 / 5 pistettä!

Tietoa kirjasta:
Kustantamo: Moreeni
Ilmestynyt suomeksi: 2013
Alkuteos: The Death of Bees (2012)
Sivuja: 304
Suomentanut: Seppo Raudaskoski

Mistä minulle: Kirjastosta

keskiviikko 5. joulukuuta 2018

Stephanie Garber: Caraval

"Tervetuloa, tervetuloa Caravaliin!
 
Maiden ja merten mahtavimpaan esitykseen. Sisällä koette enemmän ihmeitä kuin useimmat ihmiset koko elinaikanaan. Saatte juoda taikuutta pikarista ja ostaa unia pullossa. Mutta ennen kuin astutte maailmaamme, painakaa mieleen, että kaikki on vain peliä."
 
"Scarlett asuu pienellä saarella sisarensa Tellan kanssa. Scarlettin unelmana on päästä mukaan maagiseen Caraval-peliin, joka järjestetään vuosittain tyttöjen kotisaaristossa, mutta nyt hänellä on edessään julman isän järjestämä avioliitto.

Sitten sisarukset saavat yllättäen kutsun peliin. Caravalin saarella Tella kaapataan. Pian käy ilmi, että tällä kertaa koko pelin voittaa se, joka löytää Scarlettin sisaren.

Scarlett uppoaa pelin maagisen värikkääseen maailmaan, jossa unohtuu, että koko Caraval on näytelmä. Mikä on totta ja mikä ei? Ehtiikö Scarlett pelastaa sisarensa ennen kuin peli päättyy ja tämä katoaa lopullisesti?
"

Tämä suuren suosion saanut YA-fantasiaromaani toi mieleeni Erin Morgensteinin Yösirkuksen, joka oli varsin lumoava teos. Ja niin on Caravalkin! Tuo lumoava peli kietoo niin pelaajat kuin lukijankin lumon pauloihin, niin ettei totuutta erota taiasta. Nerokkaasti punottu monikerroksinen juoni takaa yllätyksiä pitkin matkaa, kun Scarlett yrittää epätoivoisesti taistella aikaa vastaan ja löytää siskonsa tuossa maagisessa pelissä. Mikä on totta ja mikä ei? Ehtiikö Scarlett omiin häihinsä ennenkuin on liian myöhäistä? Mitä jos isä löytää heidät kesken pelin? Ovatko isoöidin tarinat tuosta lumotusta pelistä totta?

Olin ihan koukussa tähän kirjaan, ahmin sitä ahmimasta päästyäni. Aluksi ajattelin sen vain olevan kevyttöä viihdettä, joka auttaa minua selättämään lukudarran, mutta loppua kohden en enään voinut laskea kirjaa käsistäni. Garber kirjoittaa vetävästi ja hänellä on omintakeinen tyyli kuvata tunteita väreillä, hajuilla sekä mauilla. Osittain tuo kuvailutyyli särähti, sillä ne eivät tuntuneet kovin uskottavilta. Veikkaan kuitenkin Scarlettin olleen synesteetikko ja näin lukijatkin pääsivät kokemaan hieman synestesiaa. 

Caraval ideana oli uniikki, vaikka selkeästi kirjailija on ottanut vaikutteita toisista romaaneista. Hän oli kuitenkin kyennyt luomaan ihanan omalaatuisen tarinan sekä miljöön, josta olisi lukenut mielellään enemmän. Onneksi Caraval on trilogian ensimmäinen osa ja laitoin samantien kirjastosta varaukseen alkuvuonna ilmestyneen suomennoksen sarjan toisesta osasta Valendasta. En malta odottaa että pääsen palaamaan kirjan maailmaan.

Aluksi en pitänyt Scarlettista juurikaan. Hän vaikutti olevan typerä sinisilmäinen ja naivi tyttönen, joka oli kasvanut isänsä hirmuvallan alla. Hän oli kuin pelokas jänis, joka rakasti eniten maailmassa hieman huikentelevaista siskoaan. Loppua kohden käsitykseni Scarlettista muuttuu, kun hän löytää sisäisen voimansa, vaikka suhteellinen naivius säilyy kuitenkin. 

Tämä kirja sai ilmestyessään maailmalla huikean suosion enkä ihmettele miksi. Sen käännösoikeudet myytiin hetkessä 25 maahan ja 20th Century Fox on ostanut kirjan elokuvaoikeudet.

Tässä kirjassa pelataan peliä, joten osallistun kirjalla Helmet-lukuhaasteeseen ja kuitaan kohdan kirjasta, joka liittyy johonkin peliin.  

Annan kirjalle 4,5 / 5 pistettä!

Tietoa kirjasta:
Kustantamo: WSOY
Ilmestynyt suomeksi: 2017
Alkuteos: Caraval (2017)
Sivuja: 355
Suomentanut: Kaisa Kattelus

Mistä minulle: Kirjastosta

sunnuntai 2. joulukuuta 2018

Herman Koch: Pormestari

"Kun Robert Walter, Amsterdamin pormestari, näkee vaimonsa nauravan juhlissa kaupunginvaltuutetun kanssa, hän epäilee heti pahinta. Pitkästä ja onnellisesta avioliitosta huolimatta Robert on varma Sylvian petollisuudesta – ja vielä kaiken lisäksi miehen kanssa, joka on ympäristöintoilija ja haluaa pilata Amsterdamin horisontin rakentamalla sen täyteen tuulivoimaloita. 

Pian juhlien jälkeen esiin putkahtaa valokuva, jossa kolme mielenosoittajaa pahoinpitelee poliisia Vietnamin sodan vastaisessa mielenosoituksessa – kuvan löytäneen toimittajan mukaan Robert on yksi pahoinpitelijöistä. Heti perään Robertin 94-vuotias isä ilmoittaa, että hän haluaa kuolla vaimonsa kanssa yhdessä, heidän itse päättämällään hetkellä. Onko päätös todella yhteinen, vai yrittääkö toinen Robertin vanhemmista päästä toisesta eroon?"

Pidin valtavasti Kochin aiemmista teoksista Illallinen ja Lääkäri. Lääkäriä muistan lukeneeni uudenvuodenyönä niin intensiivisesti, että minulta meni juhlinnat ja ilotulitukset aivan sivusuun. En vain malttanut millään laskea kirjaa käsistäni, en voinut edes nukkua ennenkuin olin saanut tietää mitä lopussa tapahtuu. Naapuri minulta on vielä lukematta ja olen kuullut kehuvia arvioita siitä, joten aikomuksenani on sekin vielä lukea. Ihailen Kochissa hänen tarkkaa psykologista silmää, joka tekee hänen kirjoistaan mielenkiintoista luettavaa. Hän kaivaa ihmismielen tunkkaisimpia ja pimeimpiä perukoita ja kirjoittaa ne esille arkielämän avulla maalaillen. Hän inhimillistää nuo pimeät puolet, mutta se tekeekin hänen kirjoistaan hyytäviä. Tälle tasolle Pormestari ei kuitenkaan yllä. Kirjassa toki käsitellään jälleen taas puhuttelevia aiheita, kuten eutanasiaa ja ihmissuhteita. Koch kuvaa päähenkilö Robertin inhmillisenä hahmona, josta aluksi pitää, mutta lopulta tajuaa ettei mies ole ollenkaan rakastettava. Kerronan sekaan oli kuitenkin ujutettu ihan liikaa Robertin ajatuksenjuoksua, joka toi mukanaan liikaa kirjan kannalta epäolennaista kerrontaa ja liirumlaarumia. Sivujuonia oli myös liikaa, eikä lopussa kyetty kasaamaan kaikkea eheäksi kokonaisuudeksi, joka olisi tyydyttänyt minun uteliaisuuteni. Olin kirjan luettuani lähinnä hölmistynyt ja pettynyt. Pormestari sortui omaan runsauteensa, eikä Koch kyennyt pitämään tarinaa kasassa edes tyydyttävästi, joten lukukokemus oli sekava.

Kirjan lähes 400 sivua tuntui ikuisuudelta, vaikka alussa kirja tuntui mukavan nopealukuiselta alkoi puolivälissä turhan jaarittelu jo kyllästyttää. Minun oli ajoittain pakko harppoa yli sitä jonninjoutavaa löpinää tai kirja ei olisi koskaan tullut loppuun. Olisinhan toki voinut jättää kirjan kesken, mutta tiesin että Kochilta saattoi odottaa mitä vain, joten halusin nähdä mihin hän tarinansa vie. Ei olisi maksanut vaivaa, olisin voinut surutta jättää kirjan kesken, enkä olisi menettänyt yhtään mitään. Toivottavasti Naapuri on onnistuneempi teos kuin tämä. 

Annan kirjalle 2 / 5 pistettä!

Tietoa kirjasta:
Kustantamo: Siltala
Ilmestynyt suomeksi: 2017
Alkuteos: De Greppel (2016)
Sivuja: 383
Suomentanut: Mari Janatuinen 

Mistä minulle: Kirjastosta