tiistai 23. huhtikuuta 2019

Anniina Mikama: Taikuri ja taskuvaras

"Mina asuu kadulla ja varastelee henkensä pitimiksi. Tom on nuori keksijä ja taikuri, jonka Ihmeiden teatteri lumoaa yleisönsä ilta illan jälkeen. Mina ja Tom kohtaavat Helsingissä talvella 1890 ja Mina on pian osa show'ta, jossa mekaaniset koneet heräävät eloon, liikkumaan ja puhumaan.

Nuoret huomaavat olevansa toisilleen enemmän kuin ystävät, mutta kummankin menneisyydessä on pahoja, selvittämättömiä asioita. He joutuvat juonittelun pyörteeseen ja ajojahtiin, josta he voivat selviytyä vain rohkeutensa avulla - muutama taikatemppu hihassaan."

Anniina Mikaman Taikuri ja taskuvaras on ensimmäinen osa trilogiasta, joka sijoittuu 1890-luvun Helsinkiin. Tämä kotimainen YA-fantasia romaani sekoittelee erilaisia genrejä reippaalla kädellä ja Mikama on luonut tarinan, jonka kaltaiseen en voi sanoa aikaisemmin törmänneeni. Steampunk-henkinen historiallinen romaani on ottanut vaikutteita perinteisistä teemoista, kuten ryysyistä rikkauksiin ja mahdoton rakkaustarina, mutta samaan aikaan mukaan on heitetty niin fantasiaa, spefiä ja rutkasti silmänkääntötemppuja. Tämä kaikki on herätetty henkiin eläväisellä kerronnalla, samalla tavalla kuin Tom herättää henkiin mekaaniset keksintönsä. Pystyin koko ajan näkemään kirjan tapahtumat silmieni edessä ja välillä tuntui kuin olisin ollut paikalla, näkymättömänä sivustaseuraajana.

Lienee selvää että pidin kirjasta valtavasti. Se tempaisi minut mukaansa vuosisadan takaiseen lumiseen Helsinkiin, jossa Tom löytää Minan kököttämässä kalelleen notkahtaneesta halkovajasta. Näppärä sorminen Mina on entinen porvarsityttö, joka on orvoksi jäätyään joutunut kadulle ja opetellut henkinsä pitimiksi varastelemaan. Pahaa aavistamaton Tom joutuu sukkelan taskuvarkaan uhriksi, mutta Minan hämmästykseksi mies löytää hänet ja tarjoaa tälle työtä. Mina suostuu työtarjoukseen ja niin hänestä tulee vanhan ja kiukkuisen professorin hoitaja sekä palvelija suureen taloon, jossa toimii Ihmeiden teatteri, jossa Tomin luomat mekaaniset laitteet heräävät eloon. Pian Mina on osa huikeaa show'ta, jossa huijataan katsojan silmää toinen toistaan mielikuvituksellisimmilla tavoilla.

Minan mieltä ei kuitenkaan jätä rauhaan hänen menneisyytensä haamut. Kuka surmasi hänen isänsä? Hän ei voi hetkeäkään uskoa, että hänen isänsä olisi yhtäkkiä vain hukkunut tapaturmaisesti. Rohkea ja periksiantamaton tyttö alkaakin vihjeiden perässä selvittämään menneisyyden hämäräperäisiä tapahtumia. Ilmassa on myös orastavia ihastumisen tunteita, sillä jokin komeassa Tomissa vetää Minaa puoleensa. 

Pidin miljööstä ja tunnelmasta, myös kerronta oli onnistunutta. Juoni etenee jouhevasti ja tarjoilee sellaisia yllätyksiä, joita en osannut yhtään odottaa tulevaksi. Hieman loppuhuipennuksen Terminaattori vibat saivat minut hämmentymään, mutta pidin muuten koko kirjasta sen verran paljon, että järkytys ei onnistunut latistamaan koko lukutunnelmaa. Vakavasti en kuitenkaan osaa tuota juonenkäännettä ottaa vieläkään ja kun ajattelenkin sitä, tulee mieleeni iso Arska ja hasta la vista baby. Hieman liian yliampuvaa ja yhtäkkinen hyppääminen menneenajan maagisesta tunnelma oli järkytys ja tiedän että se järkytys on saanut monen muunkin käsityksen kirjasta muuttumaan.

Nähtäväksi jää mihin suuntaan tarina kehittyy. Odotan kyllä innolla saavani sarjan seuraavan osan, Huijarin oppipojan, käsiini. Kirja ilmestyi tänä keväänä ja odotan sitä kirjaston varausjonossa. 

Annan kirjalle 4 / 5 pistettä! Olisin antanut täydet viisi ilman Terminaattori juttuja, sillä nautin kirjan lukemisesta muuten hyvin paljon.

Tietoa kirjasta:
Kustantamo: WSOY
Ilmestynyt: 2018
Sivuja: 415

Mistä minulle: Kirjastosta

1 kommentti:

  1. Kyllä munki täytyy tää vielä lukea. Niin monet kehunu tätä sun lisäksi.

    VastaaPoista