Valitsin tämän kirjan lukemistooni ihan positiivisten blogiarvioiden perusteella. Teoriassa Tiikerin vaimo on hieno romaani, tuskinpa se on turhaan saanut vuonna 2011 Orange -palkintoa. Minua tämä ei kuitenkaan jostain kumman syystä oikein liikuttanut suuntaan tai toiseen.
Sodan runteleman maan rajalla nuori Natalia saa kuulla rakkaan isoisänsä kuolleen. Miehen kuoleman aukkokohdat imaisevat hänet syrjäisen kylän tarunomaiseen todellisuuteen: kauniisiin ja traagisiin kertomuksiin kuolemattomasta miehestä, tiikeriä suojelevasta mykästä naisesta, apteekkarista joka saapuu punainen iibis häkissään, rakkauslauluja säveltävästä pojasta, josta kasvaakin sadistinen teurastaja. Vuosikymmenien ajan nämä tarinat kietoutuvat sekä punoutuvat toistensa ympärille yhdistyen ja täydentäen toisiaan. Ne muodostavat tarinan matkasta sekä elämästä, josta totuuden kustannuksellakin jää jäljelle vain tarinoista sitkein.
Koko kirjassa minua kiinnosti eniten vain kertomukset kuolemattomasta miehestä ja mykästä naisesta, joka rakastaa tiikeriä. Kaiken muun tarinoinnin olisi minun puolesta voinut jättää pois, ja Natalian nykyisyyteen sijoittuvat tapahtumat tuli luettua läpi vähän silmäillen. Toki Natalia juuri muodosti pohjan ja taustan tarinan myyteille ja kertomuksille, vaikka olikin loppujenlopuksi vain sivuhenkilö. Kun palattiin taas menneisyyden kertomuksiin, niin jaksoin keskittyä kirjaan ihan uudella tavalla. Ehkäpä tästä muodostui se ristiriitaisuuden tunne, joka jäi leijumaan ilmaan heti lukemisen jälkeen.
Kirjassa on paljon maagista realisimia, josta minä pidän todella paljon. Se oli osattu tuoda esille juuri sopivina annoksina. Reaalitodellisuus, jota on sodan runtelema maa sekä vihamielisyys että väkivalta, varjostavat ihmisten elämää. Kaiken tämän yli levittyy kuin peittona myytit ja kansantarut sekä sitkeät huhut. Lisäksi tarina sijoittuu maahan, jonka nimeä ei mainita, eikä kirjan henkilöt itsekkään löydä kylien nimiä välttämättä kartalta.
Loppumaku ja -tunnelma on se etten osaa tuomita kirjaa suuntaan enkä toiseen. Sen verran voin sanoa varmuudella että kirjaa ei lukaista nopeasti vain läpi, vaan se vaatii syventymistä ja saa ajattelemaan asioita. Tiikerin vaimossa on ehdottomasti syvällisia ajatuksia. Lisäksi siinä on elementtejä, joka saa uppoutumaan tarinan kiemuroihin kohtalaisen koukuttavasti. Aluksi pohdin jättäväni kirjan kesken, kun en aluksi meinannut millään saada otetta siittä. Luin kirjan kuitenkin loppuu ja olen tyytyväinen siihen ratkaisuun. Silti minulla on vain olo, ettei tämä liikuttanut minussa mitään. Luin hienon tarinan ja that's it. En ehkä saanut kaikkea sitä hienoa irti tästä kirjasta, mitä monet muut ovat tuntuneet saaneen. Ehkäpä palaan kirjan pariin joskus vielä uudelleen.
Annan kirjalle, haparoivin sormin, arvosanaksi 3,5 / 5 pistettä!
Tietoa kirjasta:
Kustantamo: WSOY
Ilmestynty: 2012
Alkuteos: The Tiger's Wife (2011)
Sivuja: 362
Suomentanut: Irmeli Ruuska
-Aletheia
Kiinnostavaa! Minä tykkään kovasti maagisesta realismista, varsinkin myyttien ja kansantarujen tuominen tarinaan viehättää. Äkkiseltään tulee mieleen, että tässä saattaa olla jotain samaa kuin Olga Togarcukin hienossa kirjassa "Alku ja muut ajat". Tämä kirja on siis ehdottomasti lukulistallani.
VastaaPoistaMinä en ole lukenut mainitsemaasi teosta, mutta täytyypäs laittaa nimi muistiin. :)
PoistaMinäkin olen pannut merkille, että tätä on kovasti kehuttu blogeissa. Kun kirja tuli uutuushyllyssä vastaan, nappasin sen mukaan, mutta en ole vielä lukenut. Oli kiva lukea mielipiteesi, varsinkin kun se oli vähän erilainen näkökulma kirjaan kuin aiemmat lukemani :).
VastaaPoistaTätä on kyllä ylistetty ja kehuttu paljon. Se sai kieltämättä odotukset ainakin minulla todella korkealle. Toivottavasti tämä on sinulle positiivinen lukukokemus. Jäänkin odottelemaan sinun mielipidettäsi kirjasta! :)
Poista