Alan Bradley: Kuolema ei ole lasten leikkiä

Bishop's Laceyn nimisen pienen kylän rauha järkkyy, kun kuuluisan nukketeatterin auto hajoaa paikallisen hautausmaan nurkalle. Maankuulu marionettitaiteilija Rupert Porson lupautuu pitämään näytöksen kyläläisten riemuksi seurakuntatalolla, mutta näytös päättyy arvaamattomin seurauksin. 

Nokkelan 11-vuotiaan Flavia de Lucen ei ollut tarkoitus tutkia enään ainuttakaan murhaa, mutta eipä varmasti nukkemestarikaan ollut suunnitellut kuolevansa kesken nätyöksen. Huono-onnisen esityksen jälkeen Flavia alkaa penkoa kylänsä vaiettuja salaisuuksia, joista yksi on pienen Robin nimisen pojan kuolemantapaus. Onkin mahdollista, ettei pakettiauto hajonnutkaan aivan sattumalta juuri Bishop's Laceyssa.

Ihastuin täysillä tähän nokkelasta Flavia de Lucesta kertovaan dekkarisarjaan, kun luin sen ensimmäisen osan Piirakan maku makea. En kyllä pettynyt tähän toiseenkaan osaan. Ahmaisin sen yllätys nopeassa ajassa, mutta kummakos tuo, kun oikein odotin että pääsen aina palaamaan kirjan pariin. Sivut vain hupenivat silmissä, kun selvitin uusinta arvoitusta tuon näsäviisaan 11-vuotiaan myrkyistä kiinnostuneen pikku kemistin kanssa. Flavia on kerrassaan loistava romaani sankaritar, niin muikean pikku vanha, mutta samalla jotenkin niin hellyyttävä tyttö, joka tunkee nenänsä joka paikkaan. Hänellä kuitenkin järki leikkaa keskivertoa aikuista paremmin, joten mysteerit tulee selvitettyä ja Flaviasta ärsyttävät isosiskot saavat välillä maistaa tämän suloisen myrkynkeittäjän kostoja. Kakkososassa uutena ja mielenkiintoisena henkilönä kylän väestä nousi Flavian siskoa liehittelevä Dieter, joka on saksalainen sotavanki. Hän oli varsin miellyttävä hahmo, jolla oli erittäin  mielenkiintoinen tarina.

Paljon dekkarisarjoja lukeneena, Bradleyn luoma sarja on virkistävän erilainen tässä genressä. Bradleyn tyyli kirjoittaa on hyvin viihdyttävää ja kirjat koukuttaa pahemmanlaatuisesti. Kirjat ovat helppolukuisia ja sujuvakielisiä. Liki 400 sivua sujahtaa nautinollisesti ohi hujauksessa. Tämä onkin tällä hetkellä yksi suosikki dekkarisarjani, jonka uusia osia kyttään kirjastossa. Mutta tuntuu moni muukin näistä tykkäävän, koska lähikirjastossa nämä ovat aina menossa. Sain tämän kakkososankin lukuun varsin myöhään ilmestymisen jälkeen, kun seuraavat kaksi osaakin on jo ilmestyneet. Ajattelen kuitenkin, että jokaisella kirjalla on hetkensä ja tämä sattui minulle juuri oikeaan aikaan. Lukuvimmani sai oikean kunnon potkun kankkuun, näin suoraan sanottuna. Mutta silmät tarkkana yritän kärkkyä seuraavia osia kirjastosta ja kirpputoreilta. Ei sitä voi koskaan tietää. 

Annan kirjalle 5 / 5 pistettä!

Tietoa kirjasta:
Kustantamo: Bazar
Ilmestynyt suomeksi: 2014
Alkuteos: The Weed that Strings the Hangman's Bag (2011)
Sivuja: 383
Suomentanut: Laura Beck

Mistä minulle: Kirjastosta

Kommentit

  1. Tämä on mainio sarja. Kolmososa jäi minulta kesken, mutta nelonen oli jo hyvä taas. Toivottavasti saat jatko-osat käsiisi, sillä Flavia on parasta kesäseuraa. :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti