Marco Malvaldi: Kolmen kortin temppu

"Tarkkavaistoinen mutta mukavuudenhaluinen baarinpitäjä Massimo haluaisi vain viettää täydellisen päivän rannalla, mutta kylän komisario sinnikkäistä vaatimuksista hän joutuu selvittämään japanilaisen professorin murhaa. Juttu vaikuttaa helpolta, sillä vihjeen mukaan professorin tietokoneella on jotakin, mikä paljastaa syyllisen. Mutta koneen sisältöpä ei vastaakkaan Massimon odotuksia."

Luin tämän kirjan lukumaratonilla ja sain todeta kirjan olevan nopeaa luettavaa. Aivan mukiin menevä viihteellinen dekkari, jonka parissa vierähti aika mukavasti. Oikein oivallista maratoni luettavaa tai vaikka rantalukemiseksi.

Kirja on hauska, Bar Lumen kalustoon kuuluva senioripoppoo on lystikästä porukkaa, joka odottaa nälkäisenä uusimpia juoruja kantapöydässään, jossa on baarin ainoa langaton internetyhteys. Massimo on myös äkeydessään ihanan rehellinen hahmo, ja hänen sarkasminsa puree. Varsinkin erään skootterin penkkiin jätetty viesti sai minut nauramaan ääneen. Täytyy sanoa, että moni kirja ei siihen pysty, että nauraa oikeasti ääneen, sen sijaan että ajattelee vain mielessään että hahahah.

Kirjassa siis tapahtuu murha, jota Massimo selvittää. Murha sekä sen selvittely eivät ole kuitenkaan pääosassa kirjassa. Murhaan ei liity mitään dramaattista, ja sen selvittämiseen vielä vähemmän. Juoni ei siis ole tässäkään kirjassa mitenkään haastava, joka juuri tekee lukemisesta nopeaa ja helppoa. Pinetan kylän arki sen tapahtumineen oli yhtä suuressa osassa kirjan muiden tapahtumien kanssa ja huumori tuo sopivan säväyksen, niin että lukemisessa pysyy hyvä mieli yllä koko ajan. Pidän valtavasti italialaisuudesta, joka on vahvana elementtinä ja kantavana voimana tämän sarjan kirjoissa. Tämä on siis Bar Lumen murhat osa 2. Ensimmäinen osa oli Viiden korttipeli, jonka luin toissa talvena. Kolmatta osaa odotellessa siis, tämän sarjan parissa kyllä viihtyy.

En voi muutakuin suositella tätä ja edellistä osaakin, jos se on vielä lukematta. Annan kirjalle arvosanaksi 3,5 / 5 pistettä!

Tietoa kirjasta:
Kustantamo:Tammi
Ilmestynyt suomeksi: 2015
Alkuteos: Il gioco delle tre carte (2008)
Suomentanut: Inkeri Koskinen
Sivuja: 283

Mistä minulle: Kirjastosta

Kommentit

  1. Minäkin olen viihtynyt Bar Lumessa erinomaisesti. :) Tämmöisiä kevyitä, viihteellisiä dekkarintapaisia on välillä kiva lukea.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti