Anne Swärd: Vera

"17-vuotias ranskalaistyttö Sandrine pakenee sodan kauhuja Ruotsiin 1945. Raskas salaisuus on sekoittaa hänen järkensä. Sandrine menee naimisiin yläluokkaisen lääkäri Ivan Cederin kanssa, ja korskeat häät vietetään saaristossa hyytävässä talvisäässä. Skandaali on valmis kun kureliiveihin nyöritetty morsian synnyttää hääyönä tyttären. Kuka on lapsen isä?
 
Vauvan siniset silmät herättävät Sandrinessa kauhua, ja hän kavahtaa tämän koskettamista. Hän elää ylellisessä tukholmalaishuoneistossa nukkevaimona, eikä voi paljastaa taustaansa kenellekään. Mutta Cederin tunnekylmän perheen muillakin jäsenillä on salaisuutensa. Pystyykö Sandrine lopulta voittamaan pelkonsa, kohtaamaan menneisyytensä?"

Odotin Veran lukemista kovasti, vaikken aivan tiennyt mitä odottaa. Olin lukenut kehuja kirjasta muista blogeista ja laitoin kirjan heti varaukseen niiden perusteella. Sainkin sen ilokseni varsin nopeasti hakea kirjastosta ja tartuin siihen heti. Jo kirjan kaunis kansi houkuttelee lukemaan! Vaikka kirjan nimi Vera antaa olettaa muuta, kirja kertoo nuoresta Sandrinesta, joka pakenee sodan jaloista Ruotsiin. Hän on köyhästä ranskalaisesta perheestä lähtöisin, mutta muuttanut äitinsä ja sisariensa kanssa Puolaan isänsä synnyinkylään asumaan. Sota kuitenkin saapuu Sandrinen asuinsijoille ja näyttää julman puolensa nuorelle tytölle. Kirja kuitenkin alkaa Sandrinen häistä, hän on menossa naimisiin yläluokkaisen lääkärin kanssa ja on viimeisillään raskaana, se miten siihen päädyttiin aukeaa lukijalle, kun Sandrinen lohdutonta tarinaa punotaan auki hiljalleen. Sandrine synnyttää omissa häissään tyttären, Veran. Hän ei kuitenkaan voi ottaa lasta syliinsä, ei hoivata, saatika edes katsoa. Veran näkeminen nostaa menneisyyden kipeät muistot Sandrinen mieleen ja ne muistot ovat vaarallisia, eikä kukaan saa koskaan päästä niistä selville.

Sandrine on sodan uhri, sota on murtanut tutun elämän perustukset hänen jalkojensa alta ja vienyt häneltä aivan kaiken. Liian nuorena Sandrine on joutunut kokemaan aivan liian paljon. Yleisesti toisen maailmansodan uhreiksi mielletään juutalaiset, mutta sota on haavoittanut paljon muitakin. Lisäksi itse sodan aikaa on käsitelty kirjallisuudessa hyvin paljon ja eri näkökulmista, mutta vähemmän olen lukenut kirjoja, jotka sijoittuvat sodan jälkeiseen elämään. Aikaan, kun ihmiset keräävät sodan murskaamia elämänsä rippeitä ja koittavat rakentaa elämäänsä uudestaan. Vera on nuoren Sandrinen selviytymis- että kasvutarina yhtäaikaa. Se on kirja, joka ei päästä lukijaansa helpolla, mutta palkitsee senkin edestä. Sandrinen tarina on surullinen kertomus, jossa kuolema väijyy lähes jokaisen nurkan takana ojentaen käsiään kutsuvasti, mutta elämä kuitenkin voittaa aina lopulta. 

Kirjan tunnelma on tiheä, se kietoo lukijan verkkoonsa eikä päästä irti ennenkuin viimeinen sivu on käännetty. Lukijalle tarjoillaan yllättäviä juonenkäänteitä ja Sandrinen lyhyen elämänsä aikana kokemat koettelemukset saattavat tuntua jopa hieman uskomattomilta, mutta Sandrine itse hahmona taas tuntuu kouriintuntuvan aidolta. Cederin perhe on karmea, täynnä kieroilua ja salaisuuksia, joita koitetaan peitellä kaikin keinoin, kulissit on pidettävä yllä. Jollain tapaa olisin mieltänyt Cederit enemmän perhedynamiikaltaan ja vehkeilyllään pari sataa vuotta taaemmas jonnekkin hoviin kuin toisen maailmansodan jälkeiseen Ruotsiin. 

Swärd ei tarjoile lukijalle kaikkea valmiiksi purtuna, varsinkin loppussa jää paljon lukijan oman tulkinnan varaan. Swärdin kirjailijanlahjat tulevat esille, sillä Vera on taidokkaasti kirjoitettu kertomus, joka menee ihon alle, eikä sen tunnelmaa unohda hetkeen. Tätä kirjaa ei vain lueta, se myös koetaan! Tämä oli minulle ensimmäinen Swärdin kirja ja tämän kokemuksen jälkeen aion ehdottomasti lukea muitakin hänen kirjojaan. Veran perusteella Swärd vaikuttaa varsin taidokkaalta kirjailijalta, olen suorastaan mykistynyt tämän lukukokemuksen jälkeen. Itseltäni löytyykin hyllystä Viimeiseen hengenvetoon.

Annan tälle kirjalle 4,5 / 5 pistettä! Osallistun kirjalle Helmet-lukuhaasteeseen ja kuittaan kohdan kirjasta, johon tarttuminen pelotti. 

Tietoa kirjasta:
Kustantamo: Otava
Ilmestynyt suomeksi: 2018
Alkuteos: Vera (2018)
Sivuja: 373
Suomentanut: Jaana Nikula

Mistä minulle: Kirjastosta

Kommentit

  1. Olen edelleenkin vau-tunnelmissa tämän kirjan kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin, vaikka lukemisesta on jo vierähtänyt aikaa.

      Poista
  2. Kiitos kirjan erinomaisesta esittelystä. Olen nähnyt tämän kirjan, mutta ennen en ole lukenut postauksia tästä kirjasta. Eli nyt tiedän, mistä on kysymys ja kirja menee ehdottomasti lukulistalle.

    VastaaPoista
  3. Aletheia, niin samaa mieltä kirjasta! Otankin joulun ajalle lukuun Svärdin Viimeiseen hengenvetoon.

    Jos haluat lukea jotain yhtä vahvaa sodanjälkeisestä elämästä, lue Lemaitren Näkemiin taivaassa.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti