Sally Rooney: Keskusteluja ystävien kesken

Yliopistossa opiskelevat Frances ja Bobbi liikkuvat erottamattomana kaksikkona Dublinin kirjallisten piirien laitamilla. Bobbi hurmaa ihmiset, Frances tekee heistä viiltäviä huomioita. Juhlissa he tutustuvat kuuluisaan valokuvaajaan Melissaan ja tämän puolisoon. Tuttavuus syvenee neliödraamaksi, jonka seuraukset uhkaavat Francesin koko elämän perustaa.­
Odotin tältä kirjalta jotenkin älyttömän paljon. Kirjaa on ylistetty ja tituuleerattu seuraavaksi kulttiteokseksi. Palkintojakin kirja on kahminut ja saanut monia kehuvia arvioita kirjaihmisiltä ympäri maailmaa. Kirjan käännösoikeudet on myyty yli 20 maahan. Lisäksi Rooneyn toinen kirja Normaaleja ihmisiä on myös saanut kehuvia sanoja osakseen ja taisipa sitä Obamakin suositella omalla vuotuisella listallaan. Ajattelin etten mitenkään voi jäädä osattomaksi tälläisessa hypessä ja elää tietämättä mistä kaikki niin kovasti puhuu. Melkein jo tuntui, kun tämän kirjastosta kotiin raahasin, että pidänköhän käsissäni kirjallista kultakimpaletta, mannaa, josta kohta minäkin pääsen maistamaan palasen... 

En ymmärrä taas tätä hypeä. Olen näköjään tiukasti se vastarannankiiski, joka ei koskaan pääse mukaan näihin ylistyslauluihin. Ei tämä nyt niin hyvä ollut, vaikkei kyllä huonokaan. Varsinkin Rooneyn kepeää kerrontaa luki ihan vain lukemisen ilosta. Taivaita hipovat odotuksetkin taisivat latistaa lukukokemusta osaltaa, olisi pitänyt jo tähän ikään mennessä oppia, ettei usko kaikkia hypetyksiä.

Koin tämän olevan modernia chic litiä, sillä pääasiassa kirja oli milleniaalien suhdesekoilua moderneilla asenteilla. Perinteisemmät ihmiset pitävät edelleenkin kirjassa normaaleina ilmiöinä esitettyjä ajatusmaailmoita tuomittavina, mutta Francesin ja Bobbin maailmassa ne ovat arkipäivää. Pienet sivusuhteet eivät kaada avioliittoja, päinvastoin, hitsaavat puolisot tiukemmin yhteen. Kuitenkin näiden kahden nuoren naisen elämä Irlannissa on niin kaukana omastani, että minun oli vaikea löytää mitään kosketuspintaa siihen. Itse kuulun edelleenkin siihen joukkoon, joille parisuhde on ns. yksiavioinen ja sivusuhteet eivät ole hyväksyttäviä asioita. Myös kirjanhenkilöiden elämäntilanteet olivat hyvin kaukana omastani. Veikkaan että joku toisenlaisessa elämäntilanteessa oleva nuori saisi tästä hyvin paljon enemmän irti. 

Kirjassa nousee kuitenkin esiin mielenkiintoisella tavalla luokkaerot. Frances ei ole vakavaraisesta perheestä, vaan elää vanhempiensa kuukausittaisten rahasiirtojen ja lyhyiden hanttihommien turvin, Bobbi on taas rikkaan tai ainakin oikein hyvin toimeentulevan perheen kasvatti. Melissa ja Nick ovat hyväpalkkaisissa töissä ja heidän elämäntyylistään käy ilmi ettei rahasta ole pulaa. Rooneyn kirjoittaa henkilöhahmonsa eläviksi, heidät oppii tuntemaan hyvin ja he heräävät elämään lukijan mielessä. Varsinkin Frances oli hyvin aito henkilöhahmo, jonka kipuilua huomasi ajottain sympatiseeraavansa.

Siitä täytyy kuitenkin hattua nostaa, että tässä kirjassa on minun kirjallisen kokemukseni pohjalta aidoin koskaan lukemani kuvaus kuukautisista ja endometrioosista. Itselläni ei ole endoa diagnosoitu, mutta ennen synnytyksiä jalat alta vievän kivun kanssa eläneenä osasin samaistua Francesiin ainakin sen verran. 

Annan kirjalle 3,5 / 5 pistettä!

Tietoa kirjasta:
Kustantamo: Otava
Ilmestynyt suomeksi: 2019
Alkuteos: Conversations with Friends (2017)
Sivuja: 350
Suomentanut: Kaija Sivill

Mistä minulle: Kirjastossa

Kommentit

  1. Samat 3,5 tähteä annoin minäkin, en saanut tästä mitään ihmeellistä irti. Suunnilleen kaikki tuntuvat olevan sitä mieltä, että tämä on suunnattu nuorille aikuisille, en kyllä näe sitäkään. Valtaosassa lukemistani kirjoista päähenkilöt ovat ainakin 15-20 vuotta itseäni nuorempia, eikä se tunnu missään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun mielestä tää sopii enemmän nuorille aikuisille tai paremmin ehkä uusille aikuisille eli niille, jotka ovat jo parinkymmenen hujakoilla. YA:ksi tätä ei ehkä oikein voi luokitella.

      Poista

Lähetä kommentti