Siiri Enoranta: Kesämyrsky

 

Andrew on katsellut koko kevään houkuttelevaa Josh Royta, joka johtaa eliittikoululaisten Nokisiipien jengiä. Sattuman oikusta Andrew pääsee viettämään kesäänsä Royn perheen loisteliaaseen kartanoon ja kurkistamaan maailmaan, johon hän ei kuulu.

Joshin sisko, hemmoteltu Penelope Roy, on joutunut todistamaan kaupunkia kuohuttanutta murhaa, ja koko Summersuttonin kartanon väki kulkee varpaillaan hänen takiaan. Mutta mitkä Penelopen totuuksista ovat valhetta?

Andrew’n lapsuuden viimeinen kesä Summersuttonissa on viattomuuden ja turmeluksen piirileikkiä, kimallukseen ja sokeriin upotettuja arvoituksia, jotka paljastuvat yksi toisensa jälkeen.

Enoranta teki sen taas! Nimittäin hurmasi minut tällä uutukaisella nuorille aikuisille suunnatulla romaanillaan. Hullaannuin vuonna 2018 Finlandia voittajaksi valitusta Tuhatkuolevan kirouksesta, eikä Kesämyrskykään tuottanut pettämystä. Olen niin ylpeä, että meiltä löytyy kotimaasta näin vahvoja YA -kirjailijoita. Olisipa tälläisiä kirjoja ollut silloin, kun minä olin nuori. Mutta minä olen kasvanut aikuiseksi Sweet Valley High sekä Katja-sarjan parissa, Tuija Lehtistä unohtamatta. Mutta onneksi mikään ei estä lukemasta YA-kirjallisuutta näin aikuisena. Toimii aivan yhtä hyvin näin varttuneempanakin.

Kesämyrskyssä päähenkilöt ovat noin 13-vuotiaita, mutta kirja itsessään on suunnattu 15-vuotiaasta ylöspäin, sillä kirjan tapahtumat äityvät melko häijyiksi ja julmiksi. Yksi sen kantava teema onkin viattomuuden loppuminen, koston  ja petoksen lisäksi. Kirjassa tapahtuu myös murha, mutta syyllisen selvittely on täysin toissijainen juonipolku, sillä kirjassa keskitytään enimmäkseen nuorten maailmaan -heidän keskinäisiin suhteisiin, teiniromanssiin, seksuaalisuuden heräämiseen sekä oman paikkansa löytämiseen. Hieman ihmettelin miksi kirjan päähenkilöt ovat niin nuoria, mutta kun mietin asiaa enemmän, niin he ovat juuri siinä iässä, kun ei olla enään varsinaisesti lapsia (ainakaan oman kokemuksen mukaan) muttei vielä täysin aikuisen saappaissakaan, vaikka mieli sitä kohti jo kurkottaakin. Osittain Kesämyrsky sivuaa siis samoja teemoja, joita Tuhatkuolevan kirouksessakin nähtiin, mutta on kuitenkin paljon muutakin. Teemoja on oikeastaan verrattain paljon, mutta kuitenkin kirjan onnistuu olemaan eheä kokonaisuus. 

Kirjan kansi on hurjan kaunis, mutta niin oli myös Enorannan koruileva kieli, jota luki mielellään. Kuinka ihanaa sanoilla leikittelyä, elovoimaisia kielikuvia sekä sujuvasanaista kerrontaa. Enorannan luoma maailma oli myös kiehtova. Kesämyrsky ei nimittäin ole varsinaisesti fantasiaa, mutta kirjan maailma ei kuitenkaan toimi samojen lakien mukaan, mitä meidän maailmamme. Miljöö henkii mennyttä aikaa ja on hyvin steampunk -henkinen teknologisine keksintöineen. Vaihtoehtoinen historiallinen Englanti maaseutukartanoineen - maailma, jossa lentohärvelit ja automobiilit saavat käyttövoimansa mystisestä indigosta. Enoranta ei kuitenkaan suuremmin selittele kirjansa maailmaa, mikä onkin oma puolensa siinä, miksi maailma kiehtoi minua niin paljon. Olisin mielelläni jäänyt makustelemaan sitä hetkeksi pidempäänkin. Kirjan tunnelmakin on aivan ainutlaatuinen. Se täytyy kokea itse. En ole koskaan lukenut mitään vastaavaa!

En tosiaan lähtisi suosittelemaan tätä kovin nuorille lukijoille, mutta muuten ehdottomasti tutustumisen arvoinen kirja. Lisäksi tämä kirja sopii myös YA-lukuhaasteeseen ja sijoitan sen itse kohtaan LGBTQ -aihe. 

Annan kirjalle 4,5 / 5 pistettä!

Tietoa kirjasta:
Kustantamo: WSOY
Ilmestynyt: 2020
Sivuja: 285

Mistä minulle: Kirjastosta