Cecilia Samartin: Mofongo

 


Kahdeksanvuotias Sebastian unelmoi siitä, että voisi juosta leikeissä ja peleissä Kalifornian auringon alla muiden lasten tavoin. Hänen sydänvikansa kuitenkin estää normaalin elämän, ja äiti on pojasta jatkuvasti huolissaan. Sebastian viihtyy isoäidin, abuela Lolan keittiössä, ja yhdessä he valmistavat isoäidin kotimaan Puerto Ricon ruokia kuten mofongoa.

Herkullinen ruoka tuo rakoilevan perheen jälleen yhteen, vaikka isoäidin halu nauttia elämästä saakin sukulaiset välillä ymmälleen. Mofongo kertoo tarinan perheestä, isoäidistä ja pojasta sekä sukupolvia yhdistävästä rakkaudesta hyvään ruokaan. Erilleen ajautuneelle perheelle ruoka on avain muistoihin ja yhteisiin kokemuksiin.

#notfustjustfurious lukupiirin yhdeksäs yhdessä luettu kirja oli niin koukuttava, että luin kirjaa muita edellä koko ajan, enkä pystynyt juurikaan kommentoimaan keskuteluissa lukemaani, etten vahingossa tule spoilanneeksi muita kirjan tapahtumista. Pienen Sebastian pojan ja hänen toraisan perheensä tarina meni suoraan ihon alle, enkä voinut lopettaa lukemista jokaisen osion päätyttyä. 

Sebastian kärsii sydänviasta, jonka vuoksi hän on pienikokoisempi kuin muut ikäisensä, eikä hän voi juosta, pelata palloa tai leikkiä hippaa kuten muut hänen ikäisensä lapset. Kaikesta huolimatta Sebastianin rinnassa sykkii suuri sydän!

Pojan perheen juuret ulottuvat Puerto Ricolle, joka näkyy kirjassa vahvasti. Kun perheen abuela ryhtyy jälleen kokkaamaan, yhdistää eksoottinen ruoka perheen uudestaan, ainakin osittain. Herkullisen kuuloiset reseptit saivat veden nousemaan kielelle (paitsi se kokonaisena paistettu porsas ja vuohi). Mutta muuten toivoin, että minäkin olisin saanut maistaa abuelan herkullisen kuuloisia ruokia. Kirjan lopusta löytyikin pitkä liuta reseptejä ruuista, joita kirjassa kokataan. Ihan harmittaa ettei kirja ole oma, olisin voinut jopa innostua kokeilemaan jotain noista karibialaisista resepteistä.

Mofongo oli ihastuttava, itkettävä, tunteisiinkäyvä ja ikimuistoinen lukukokemus. Vaikka kirja on viihteellinen romaani, se muistuttaa meistä jokaista perheen tärkeydestä. Arvasin jo alussa mihin suuntaan kirjan tarina menee, kuten moni muukin juonenkäänne oli ennalta-arvattavissa, mutta se ei tehnyt onneksi lukukokemuksesta yhtään huonompaa. Lähinnä toivoin etten olisi ollut oikeassa. Itkuksihan se lopulta meni koko kirjan lopun lukeminen. Itkin niin paljon, ettei lukemisesta meinannut tulla mitään. 

Ihastuin, rakastuin. Kerrassaan upea romaani. Ripaus karibialaista eksotiikkaa, suvun tarinoita ja hippunen taikauskoa tai jopa maagista realismia. Ei varmaankaan siis ole yllätys, että tämä kirja sai minulta täydet 5 / 5 pistettä!

Tietoa kirjasta:
Kustantamo: Bazar 
Ilmestynyt: 2016
Alkuteos: Mofongo (2010)
Sivuja: 365
Suomentanut: Seppo Raudaskoski

Mistä minulle: Kirjastosta



Kommentit

  1. Olen aikonut lukea tämän jossain vaiheessa. Vaikuttaa todella hyvältä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa kyllä lukea, jos yhtään kiinnostaa! :)

      Poista

Lähetä kommentti