Emma Cline: Daddy

 


Daddy kuvaa hetkiä, jolloin tavanomainen järkkyy, päivittäinen arki pettää ja paljastaa pinnan alla piilevän kieroutuneisuuden ja väkivallan.
Nerokas novellikokoelma sukeltaa rohkeasti ihmismielen pohjamutiin. Tarinat tarkastelevat ihmissuhteita, niiden jännitteitä ja valtapelejä sekä arkisia hetkiä, joilla on koko elämän muuttavia seurauksia.

En ole lukenut vielä tuota Clinen paljon kehua saanutta romaani Tytöt, mutta tämän nappasin ihan mielenkiinnosta kirjaston uutuushyllystä, vaikka novellikokoelma onkin. Ja jälleen huomasin itsessäni saman reaktion kuin monien muiden novellikokoelman kohdalla. Osa novelleista oli todella kiinnostavia ja olisin syventynyt niinhin mieluusti enemmänkin, syvemmin. Tuntui kuin ne olisivat loppuneet kesken, sillä novellit useimmiten tarjoavat vain lyhyitä tuokiokuvia. Toiset novellit taas olivat sitten vähemmän kiinnostavia ja lukiessa oli aika "plaahplaah" olo. Novellien yhdistävänä tekijänä oli miehet; isät, isähahmot, setämiehet jne. Jokainen novelli tekee kurkistuksen ihmismielen salattuihin sopukoihin. 

Cline on psykologisesti tarkkanäköinen ihmisten kuvaaja mutta nämä novellit tuntuivat herättävän enemmän kysymyksiä kuin antavan vastauksia. Aika paljon jätettiin lukijan omien tulkintojen ja pohdintojen varaan siinä, mitä on tapahtunut ja miksi nyt ollaan siinä missä ollaan. Aiheen puolesta herätti kyllä paljon ajatuksia ja olisi ollut aivan mielenkiintoista lukea tätä vaikka kimppaluvussa tai lukupiirissä ja jakaa jonkun kanssa novellieb herättämiö ajatuksia ja tulkintoja. Tunnelmaltaan kirjan kymmenen kertomusta ovat tummanpuhuvia, nyrjähteneitä hetkiä ja poimintoja henkilöiden elämistä. Lähtökohtaisesti kiinnostavia, mutta toteutukselta harmittavan epätasainen. Jotkut kertomukset latistivat kokonaisuutta paremmin onnistuneiden kustannuksella.

Tai sitten se olin vain minä ja minun hankala suhde novelleihin. Minä kun mielelläni lukisin kiinnostavista aiheista ja henkilöhahmoista niin paljon enemmän kuin mitä novellit pystyvät tarjoamaan. Mutta Tytöt aion ehdottomasti lukea, vaikkei Daddy aivan odotuksiani lunastanutkaan. Se löytyykin omasta hyllystä niiden lukemattomien muiden lukemattomien kirjojen joukosta.

Tietoa kirjasta:
Kustantamo: Otava
Ilmestynyt suomeksi: 2021
Alkuteos: Daddy (2020)
Sivuja: 288
Suomentanut: Kaijamari Sivill

Mistä minulle: Kirjastosta

Kommentit

  1. Minullekin novellit ovat aika hankala laji. Ainoa onnistuminen on Helmi Kekkosen kokoelma Kotiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en olekkaan lukenut tuota Kekkosen kokoelmaa, pitääpä laittaa nimi muistiin :)

      Poista
  2. Tytöt oli hyvä ja jännittävä kirja. Daddy oli novellikirjaksi ihan keskinkertainen lukukokemus.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti