Niina Mero: Romanssin sankari

 

Gummerus, 2021

Erikoisjoukkojen mies Benedict Jay saapuu palvelusvapaalle Suomeen tapaamaan veljeään Doriania – tai niin hän väittää. Jokainen askel muistuttaa Beniä sodan jättämistä arvista, ja rinkassa painaa raskas salaisuus.

Ben saa kutsun kesämökille, keskelle kauneinta järvimaisemaa. Kesäpäivien ja -öiden onnea haittaa kuitenkin tehtävä, joka on kesken. Ennen uuden lehden kääntämistä Ben joutuu kohtaamaan menneisyytensä.

Mitä hänenlaisensa mies uskaltaa tulevaisuudeltaan toivoa? Voiko sodasta ja rakkaudesta selviytyä sankarina?

Niina Meron Englantilainen romanssi on yksi niistä kirjoista, jotka tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen. Siksi tartuin suurella innolla tähän Meron uusimpaan romaanin, joka kertoo ensimmäisestä kirjasta tutun Dorianin veljen, Benin, tarinan. Ei kuitenkaan ole välttämätöntä lukea ensin Englantilaista romanssia, sillä kirja toimii varsin hyvin itsenäisesti. Toki taustojen tietämisellä on oma etunsa kirjaa lukiessa, ja jos on tarkoitus lukea Englantilainen romanssi kannattaa se lukea ensin, niin ei turhaan spoilaannu tarinan lopusta. 

Meron tyyli kirjoittaa värähtelee suoraan sisimpääni. Hänen rouheat ja säröiset sekä hieman melankoliset hahmot puhuttelevat minua suuresti. Kukaan hänen kirjojensa henkilöistä ei ole täydellisiä, vaan jokaisessa on omat terävät särmänsä. Vaikka Ben on ärsyttävyyteen asti traumatisoitunut henkilöhahmo, en voinut olla pitämättä hänestä ja toivomasta hänelle vain ja ainoastaan pelkkää hyvää. Ben saapuu Suomeen lomautettuna armeijasta, takana painaa raskas pieleen mennyt keikka. Läheisilleen hän ei sitä toki myönnä, eikä aluksi itsellekkään, ettei ihmisen pää kestä loputtomiin kauheuksia ja omatunnon taakkaa. Suomeen tulolle on myös toinen syy, jonka yksityiskohdat mies pitää mielellään itsellään. 

Romantiikka puoli ei ollut aivan yhtä kutkuttava kuin Englantilaisessa romanssissa, mutta sotilaan selvittämättömät ongelmat sekä salaisuus, jota mies kantaa mukanaan riitti pitämään mielenkiintoa yllä. Kirja oli myös hyvin luonnonläheinen, joka ilahdutti kovasti tälläistä metsänhenkeä. Pala Suomen suvea tuli kauniisti esiin kirjan sivuilta. Myös tunnelma oli kohdillaan. Kirjan nimi on kuitenkin hyvin harhaanjohtava, sillä romanssi on vain sivuroolissa tarinassa ja nimi, että takakansi johtaa ikävästi harhaan. Tähän ei kannata missään nimessä tarttua, jos haluaa lukea romantiikalla kuorrutettua kirjallisuutta. Romanssin sankari keskittyy enemmän Benin henkilöhahmoon ja hänen traumoihinsa sekä niiden kanssa painimiseen.

Kansikuvaakaan ei tässä kyllä ole järin houkutteleva. Miksi tuo miehen siluetti piti tunkea muuten niin kauniiseen kukkakuvioon? Vaikka täytyy myöntää, että kuva välittää kirjan tunnelmaa erittäin hyvin - rouhea mieshahmo kaunista kesän kukkaloistoa varten.

Annan 4 / 5 pistettä! 

Kommentit

  1. Nää Meron kirjat kyllä kiinnostaa kovasti. En oo vaan vielä saanu tartuttua, koska romantiikka. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä tosiaan romantiikka on sivuosassa, joten ei kannata ainakaan liikaa romantiikkaa pelätä. :)

      Poista

Lähetä kommentti