Elisabeth Norebäck: Sano että olet minun

"Stella on psykoterapeutti, naimisissa Henrikin kanssa ja 13-vuotiaan Milo-pojan äiti. Hänen vastaanotolleen tulee nuori nainen, Isabelle. Kohtaaminen järkyttää Stellan perin pohjin: hän on varma, että Isabelle on hänen tyttärensä Alice, jonka uskotaan kuolleen 21 vuotta aiemmin. Isabellesta tulee Stellalle pakkomielle. Ammatillisuuden rajat sortuvat, kun hän vaanii Isabellea pyrkien kaikin tavoin yhteyteen tämän kanssa. Isabellen äiti Kerstin ja Henrik yrittävät turhaan saada Stellan raiteilleen."

Elisabeth Norebäck on 37-vuotias insinööri ja esikoiskirjailija, joka sai idean Sano että olet minun romaaniinsa ollessaan äitiyslomalla. Ei uskoisi, että tämä huikea trilleri on naisen ensimmäinen romaani, sillä en löytänyt tästä valmiista ja  onnistuneesta lukupaketista moitteen sanaa. Ja se on aika paljon, kun liikutaan kuitenkin rikoskirjallisuuden alla. Dekkarien ja trillereiden ilmestymisessä on viime aikoina vallinut nouseva buumi, joka ei ota laantuakseen. Monenmoista on siis jo luettu ja koettu, harva teos kykenee enään yllättämään tai edes yltämään keskitasoa korkeammalle. Mutta Norebäckin Sano että olet minun oli täyden viiden pisteen kirja. Uskomattoman ravisuttava lukukokemus, joka onnistui herättämään monenlaisia tunteita.

En tiedä edes mistä lähtisin purkamaan lukukokemustani. Kirja onnistui tempaamaan minut mukaansa jo alusta alkaen. Intensiivinen tunnelma kohoaa hiljalleen tarinan edetessä ja puolen välin jälkeen kirjan laskeminen käsistään on lähes mahdotonta. Niinpä minun oli luettava kirja loppuun yhdeltä istumalta. Vaikka aihe lapsen nappaamisesta ei ole mitenkään uusi tai uniikki, niin Norebäck on osannut pukea äidin tuskan, kuilun reunalla haromisen ja vahvan äidinvaiston upeasti sanoiksi. Myös kahden äidin välissä seisovan, aikuistuvan tyttären epävarmuus ja suhde vanhempiin oli hätkähdyttävän realistisesti kuvattua kipuilua. Mutta kunniamaininnan ansaitsee Kerstinin henkilökuva, joka nousi ehdottomasti suosikikseni. Upeaa tarinointia murentuneen ja sairaan mielen sisältä. Jokainen tarinassa esiintyvä keskeinen henkilö oli uskottava ja realistinen, mikä toi tarinan iholle. Se sai minut pohtimaan lapsen menettämisen tuskaa, mielenterveys ongelmaisten vanhempien kanssa kasvavien lasten tilannetta sekä sitä miten itse olisin toiminut Stellan saappaissa.

Rakenteeltaan Sano että olet minun noudattaa uskollisesti rikoskirjallisuudesta tuttua kaavaa, jossa tarinan syventämiseksi juonen kehitystä seurataan useasta eri näkökulmasta - tässä tapauksessa Stellan, Isabellen sekä Kerstinin. Virkavalta ei juurikaan tähän tarinaan sekaannu, vaan vyyhteä lähdetään punomaan auki pelkästään maallikkojen näkökulmasta. Pienoista salapoliisin työtä vaatii Stellalta lähteä selvittämään, mitä hänen tyttärelleen tapahtui parikymmentä vuotta sitten, sillä kaikki uskovat vakaasti että Stellan pieni tyttö on karannut vaunuista ja hukkunut. Ruumista ei kuitenkaan koskaan löydetty, eikä Stella koskaan uskonut tyttärensä kuolleen. Mutta miten saada selvitettyä totuus, kun ainoatakaan johtolankaa ei ollut? Tarinan lopputuloshan on koko ajan selvillä lukijalle, tarinan hienous piileekin sen raadollisessa psykologisessa ulottuvuudessa. Miten näin pääsi käymään?

Lupaava dekkaristi, ja onneksi Norebäck työstää jo seuraavaa romaaniaan. Toivottavasti sitä ei tarvitse kauan odottaa ja suomennoskin ilmestyisi pian. Haluan päästä jo lukemaan lisää! Jos taso on ensimmäisen kirjan kohdalla jo tätä, on mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan kirjailija kehittyy. Jos ette ole tätä vielä lukeneet, suosittelen ehdottomasti tutustumaan.

Annan kirjalle 5 / 5 pistettä!

Tietoa kirjasta:

Kustantamo: LIKE

Ilmestynyt suomeksi: 2018

Alkuteos: Säg att du er min (2017)

Sivuja: 408

Suomentanut: Ida Takala & Sirje Niitepõld

Mistä minulle: Kirjastosta