Margaret Atwood: Noidan sikiö

Sydämellinen uudelleentulkinta yhdestä Shakespearen rakastetuimmista näytelmästä, Myrskystä. 
William Shakespearen Myrskyssä kerrotaan Milanosta karkotetusta hallitsijasta, Prosperosta, joka elää saarella keskellä merta, kuin avovankilassa.Atwoodin Noidan sikiössä teatterifestivaalin johdosta syrjäytetty Felix saa mahdollisuuden kostoon – vankilassa, missä hän ohjaa tulkintaa Shakespearen Myrskystä. Myrskyn Prosperolla on tytär, Miranda, ja niin on ollut Felixilläkin. Näytelmään kuollut tytär tulee henkiolentona ja on Felixin elämässä muutenkin läsnä yötä päivää.Kun vankilan kirjallisuusprojektille halutaan lisää resursseja, Felix onnistuu saamaan paikalle myös päättäjiä, erityisesti ministeriksi kohonneen Tonyn, joka työnsi Felixin vuosikymmen sitten sivuun omasta elämästään, teatterifestivaalin johdosta. Pitkän odotuksen jälkeen koittaa mahdollisuus lopulliseen kostoon. 
Olen alkanut arvostamaan Atwoodia vuosien varrella yhä enemmän kirjailijana. Hänen teoksissaan on vain sitä jotain, mikä lumoaa minut kerta toisensa jälkeen. Noidan sikiö on osa projektia, jossa tunnetut kirjailijat kirjoittavat Shakespearen tunnettuja näytelmiä uudestaan nykyaikaan sopiviksi. Olen itse tuosta sarjasta lukenut Anne Tylerin Äkäpussin ja nyt tämän Atwoodin Noidan sikiön. Lisäksi suomeksi on ilmestynyt myös Nesbon Macbeth sekä St. Aubyn Mediamoguli, joista ainakin Macbeth kiinnostaa kovasti. Noidan sikiö on hyvin erilaista Atwoodia, mihin olen saanut tottua, eikä tämä oikein lunastanut odotuksia. En tiedä johtuiku se siitä, että kirjailijalle on annettu valmiit raamit, joiden sisälle tarina rakentaa vai mikä mätti, mutta kirja oli jopa tylsä, mitä en yleensä voi Atwoodin teoksista sanoa.

Idea tuoda Myrsky vankilamaailmaan on kyllä nerokas. Vangit näyttelemässä ja nykyaikaistamassa näytelmää, vieläpä innoissaan, toi aivan uudenlaisen puolen esiin vankilamaailmasta. Kirja onnistui inhimillistämään rangasitusvangit sekä sai myös pohtimaan onko vangeilla oikeutta olla hauskaa tuomion kärsimisen aikana? Minun mielestä kyllä kaikki sivistävä ja kouluttava toiminta vankiloissa on ihan suotavaa, sehän saattaa johtaa jopa pysyvään muutokseen vangin elämässä, kun kannustetaan sekä korostetaan ihmisen omaa taitoa sekä osaamista. No mutta asiaan. Felix, hieman katkeroitunut entinen ohjaaja, joka irtisanottiin työstään teatterifestivaalien ohjaajana poliittisen valtapelin seurauksena ryhtyy vetämään vankilan tekstitaidon kurssia ja keksii sille ihan uuden opetussuunnitelman. Hän ryhtyy tekemään vankien kanssa teatteria ujuttaen samalla tekstitaitoa opetussisältöönsä. Pian kurssista tulee suosittu ja sen seurauksena vankilaan saapuu vierailulle silmäätekeviä henkilöitä poliittisistapiireistä. Felix saa vihdoin tilaisuuden kauan hautomalleen kostolle. Myrskyn teemoissa siis mennään.

Minulle Myrsky edustaa sitä hieman tuntemattomampaa Shakespearen tuotantoa, en tiennyt oikeastaan siitä entuudestaan juuri mitään muuta kuin että nimi Prospero tuntui tutulta. Ei se kuitenkaan haitannut lukukokemusta, sillä itse näytelmää ruoditaan tarpeeksi avaavasti kirjan sivuilla. Kirja alkoi kiinnostavasti, mutta keskivaiheilla - näytelmän valmisteluvaiheessa, minua rupesi jo pitkästyttämään. Onneksi loppuakohden tarina paranee, varsinkin kun päästään eeppisiin kostotoimiin, joka osottautui ilahduttavan mielikuvitukselliseksi. 

Noidan sikiössä on siis kerroksia ja onnistuu yllättämään vivahteikkuudellaan, mutta tarinan keskeiset henkiöt jäivät ikävän ohuiksi, eikä juonikaari sekä  tarinan kuljetus pääse nousemaan sellaisiin tasoihin, että kirja olisi pystynyt sykähdyttämään. Noidan sikiö oli ihan ok, viihdyttävä lukukokemus ja mukavan kevyttä luettavaa.

Annan kirjalle 3,5 / 5 pistettä!

Tietoa kirjasta:
Kustantamo: Johnny Kniga
Ilmestynyt suomeksi: 2019
Alkuteos: Hag-Seed (2016)
Sivuja: 355
Suomentanut: Kristiina Drews

Mistä minulle: Kirjastosta


Kommentit