Ruta Sepetys: Salt to the Sea





It's early 1945 and a group of people trek across Germany, bound together by their desperation to reach the ship that can take them away from the war-ravaged land. Four young people, each haunted by their own dark secret, narrate their unforgettable stories. This inspirational novel is based on a true story from the Second World War. When the German ship the Wilhelm Gustloff was sunk in port in early 1945 it had over 9000 civilian refugees, including children, on board. Nearly all were drowned.
Luin vuosia sitten Ruta Sepetyksen esikoisromaanin Harmaata valoa, joka on jäänyt mieleeni vahvana historiallisena romaanina ja vaikuttavana tarinana.  Kun minulle selvisi että Sepetykseltä on ilmestynyt toinenkin historiallinen romaani, joka perustuu vielä tosi tapahtumiin, oli kirja lisättävä samantien lukulistalle. Kirjaa ei harmikseni ole suomennettu, mutta onneksi englanninkieli taittuu jo melko luontevasti, joten tilasin sen itselleni Adlibriksestä. Kirjastomme englanninkielisten teosten valikoima on melko suppea, joten suomentamattomien teosten kohdalla on tullut tehtyä melko paljon tilauksia Adlibrikseltä. Adlibris kiittää varmasti, kun joka kuukausi minulle paketteja postittelevat, mutta luonto ei kyllä niinkään. Pyrin kyllä lainaamaan kirjastosta, jos se vain on saatavilla, mutta melko usein ei ole. Bookstagram ja siellä seuraamani ulkomaiset tilit on saanut minut tajuamaan kuinka paljon kiinnostavia kirjoja jää suomentamatta ja totta kai ne pitää silti saada lukea. Ainakin englanninkielentaitoni on kehittynyt huomattavasti.

Salt to the Sea kertoo Willam Gustlofin tragediasta, jossa hukkui yli 9000 siviilipakolaista. Kaikki tuntevat Titanicin, mutta paljon enemmän henkiä vaatineen Gustlofin uppoaminen ei ole läheskään yhtä monelle tuttu. Tarinaa kerrotaan neljästä kertojanäkökulmasta, joista jokainen on taittava matkaansa tuolla surullisen lopun omaavalla laivalla. Tiesin siis koko ajan mitä kohti tarina oli menossa, vaikka toivoin ihmettä tapahtuvaksi, mitä enemmän henkilöhahmoihin kiinnyin. Kolme neljästä kertojaäänestä kuului ihmisille, joista oli helppo pitää, vaikka Florianin tapauksessa se veikin hetken pidempään. Neljäs kertojaääni oli taas epävakaa, vaikkei hän paha ollutkaan, niin silti hän onnistui herättämään inhonväristyksiä. Myötäelin kuitenkin jokaisen heidän tarinaa hyvin vahvasti, joten lopun vääjämättä etenevä synkkyys sai minut melkein kyynelehtimään etukäteen.

En kovin usein itke, vaikka tarina olisi kuinka koskettava. Nyt itkin, itkin kaikkia niitä hukkuneita ihmisparkoja, jotka halusivat vain päästä turvaan Neuvostoliiton piirittämiltä alueilta. Itkin niitä lapsia ja nuoria, joilla olisi ollut vielä koko elämä edessään ja itkin niitä sydämellisiä ihmisiä, jotka olivat joutuneet kokemaan jo niin paljon sodan jaloissa. Sepetyksen kieli oli helppolukuista, tarina eteni jouhevasti neljän eri kertojan näkökulmasta, lyhyisiin lukuihin jaettuina.  Tämä kirja on vain kerrassaan upea, todella upea. Salt to the Sea on niitä kirjoja, jotka jäävät mieleen loppuelämän ajaksi, sillä niin vahvasti tunsin tarinan jokaisen hienovaraisenkin vivahteen. Minä suorastaan elin kirjan, jokaisen onnen ja onnettomuuden hetken. 

Ruta Sepetys on taitava kirjailija ja hän on tehnyt pohjatyöt kirjaa varten huolella. Hän matkusti moneen maahan haastatellakseen Gustlofiflta selvinneitä ihmisiä sekä heidän jälkeläisiään. Hän tuntee aiheensa perinpohjin ja se näkyy myös kirjaa lukiessa. Melkein toivon että kirja suomennettaisiin, jotta nekin, jotka eivät halua lukea muuta kuin omalla äidinkielellään saisivat kokea tämän sykähdyttävän kirjan itse. Salt to the Sea samoin kuin Harmaata valoa on YA-kirjallisuutta, vaikka sopii oivallisesti myös aikuisempaan makuun.  

Annan kirjalle täydet 5 / 5 pistettä!

Tietoa kirjasta:
Kustantamo: Penguin Books
Ilmestynyt: 2016
Sivuja: 400

Mistä minulle: Ostettu

Kommentit

  1. Harmaata valoa oli todella upea lukukokemus. Minuakin alkoi kiinnostaa myös tämä teos. Ehkä kirjan suomentamista voisi ehdottaa samalle kustantajalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisihan sitä ainakin yrittää, jos vaikka innostuisivat ajatuksesta. :)

      Poista

Lähetä kommentti