"Äiti, lue vielä yksi sivu" (sisältää alennuskoodin)

* Tämä postaus sisältää affiliate -mainoslinkin, joka on merkitty erikseen *-merkillä.

Kuten otsikosta voi ehkä päätellä, on aiheena iltasadut ja nimenomaan ne iltasadut, jotka ovat olleet pienten kuuntelijoiden mieleen siinä määrin, että illalla on pitänyt kieltäytyä lukemasta yhtään enempää, jotta piltit malttaisivat laittaa ajoissa nukkumaan. Meillä iltasatu on valtavan tärkeä iltarutiini lapsille, jota ilman varsinkaan kesimmäinen lapsi ei pysty edes rauhoittumaan yöunille. Mutta lasten kasvaessa sen verran, että olemme päässeet siirtymään kuvakirjoista isommille lapsille suunnattuihin ja jopa nuorille suunnattuihin kirjoihin, olen alkanut minäkin odottamaan iltasatuhetkiä ihan eri tavalla. Sitä heittäytyy itsekin useasti niin tarinoiden vietäväksi, ettei malttaisi odottaa iltaa että pääsee jatkamaan tarinaa eteenpäin. Parhaita yhteisiä hetkiä lasten kanssa, kun tarinan vaikutuksen voi kokea yhdessä.

Joten, jos on ollut mietinnässä mitä lapselle lukisi iltasaduksi, niin tässäpä muutama vinkki, jota voin suositella kokeilemaan. Ja mikä vielä parempaa, jos jokin meidän iltasatukirjoista tekee mieli hankkia omaan hyllyyn, niin minulla on tarjota teille alennuskoodi *Adlibrikselle. Koodilla SUPERKYMPPI saat kassalla -10% kaikista muista tuotteista, paitsi kurssikirjoista ja digitaalisia tuotteista. Koodi on voimassa 7-13.9.2020 välisenä aikana. 

Sarah Prineaksen Taikavaras kertoo, jälleen kerran yllättäen, taskuvarkaasta nimeltän Conn, joka sattuu pihistämään velho Ikimyksen taskusta tämän kallisarvoisen velhokiven. Velhokiven olisi kuulunut viedä varkaalta hengen, mutta Conn ei kuitenkaan pääse hengestään ja herättää täten vanhan velhon huomion. Pojassa on jotain erityislaatuista, mikä saa Ikimyksen pestaamaan pojan oppipojakseen. Ikimys on saapunut Ehtoisaan pitkän karkotuksen jälkeen, sillä Ehtoisan taika on ehtymässä ja uhkaa koko kaupungin olemassaoloa. Neuvostomaagit ja hallitsijat ovat neuvottomia ja tarvitsevat Ikimyksen taitoja ratkaistakseen pulman ajoissa, joten pahamaineinen velho saa luvan palata kaupunkiin, menneisyyden virheistä huolimatta.

Mukavan ilmavasti kirjoitettu maaginen tarina kuljetti kuulijat ja lukijan maagiseen maailmaan, jossa velhot kanavoivat voimiaan velhokivien kautta ja velhot opiskelevat taikuutta koulussa. Henkilöhahmot olivat mielenkiintoisia ja kirjasta löytyi keskeisimmistä hahmoista mitä mainioimmat piiroksetkin. Vauhdikas seikkailu piti kuulijat otteessaan alusta loppuun, mutta olisi kuulemma voinut olla jännittävämpikin. Olen samaa mieltä, mutta meillä tykätään vauhdista ja vaarallisista tilanteista ehkä hieman liikaakin. Taikavaras oli sarjan aloitusosa ja siinämäärin Conn ehti 6- ja 8-vuotiaat pojat vakuuttaa, että toinen osa kuulemma pitää lukea, jotta pojat saavat tietää mitä Connille ja Ikimykselle käy. 

Kirja on nuorille suunnattua fantasiaa, joka tekstimäärän perusteella sopii itsenäisesti luettavaksi noin 11 ikävuodesta eteenpäin. Kuitenkin tarinaltaan sopiva luettavaksi nuoremmille yhdessä aikuisen kanssa. Hieman oli alussa kuulemma haastetta muistaa kuka kukin on ja paikat menivät sekaisin, mutta tarinan edetessä kuviot selkiytyivät varsin nopeaa nuoremmallekin kuuntelijalle.

Heli Rantalan kirjoittama ja Henna Ryynäsen kuvittama Suurenmoinen sitruunaseikkailu oli varsinkin visuaalisesti valloittava lastenkirja. Piristävän hyväntuulinen tarina kertoo Tuulista, joka matkustaa pappansa kanssa Pohjoisnavalle kuvamaan papan seuraavaa suurta valokuvausprojektia. Tuulia napamatka meinaa kuitenkin kovasti jännittää, mutta reissu opettaakin pienelle tytölle tärkeitä asioita uskalluksesta sekä yrittämisen tärkeydestä. Rohkea on se, joka uskaltaa, pelosta huolimatta.

Heli Rantalan kieli oli ihanan leikkisää, sitä oli hyvin miellyttävää lukea. Hersyvän hauska tarina sai lapset nauramaan ja lukijaakin hymyilytti useaan otteeseen. Tämä oli ihana! Tuulin sekä isovanhempien seuraava seikkailu Kaikkien aikojen kookoskeikka ilmestyi viime kuussa ja meillä on tarkoitus se lasten kanssa myös lukea, sillä kukapa ei haluaisi kuunnella tai lukea kirjoja, jotka nostattavat hymyn huulille. 

Cressida Cowell, joka tunnetaan paremmin myös Näin koulutat lohikäärmeesi -sarjan kirjoittajana, uusi nuorille suunnattun Taikuuden aika fantasiasarjan aloitusosa Noitakuningas herää oli hauskaa luettavaa. Perinteisistä fantasian elementeistä ammennettu tarina kertoo velhoprinssi Xarista, jolla taikavoimat eivät ole vielä heränneet sekä soturityttö Toiveesta, joka puolestaan hallitsee taikuuden, vaikka taikuus on soturiheimossa ankarasti kielletty. Tämän tarinan lukeminen oli todella miellyttävää, minua ihastutti aivan valtavasti Cowellin nokkela sanailu. 

Kuulijat olivat tästä aivan lumoutuneita. Pariin kertaan kyllä mietin olikohan tämä hieman liian jännittävää kuunneltavaa eskarilaiselle, mutta meidän hurjapäinen poika kuunteli korvat höröllä, ihailtavan tarkkaavaisesti ja jännityneen keskittynyt ilme kasvoilla, mikä kertoi että kirja oli aivan nappi valinta. Ei tullut painajaisia kennellekkään, joten taisi olla ehkä myös äidillistä hätävarjelua pelissä mukana. Itsenäisesti luettavaksi suosittelisin kuitenkin 10-vuotiaasta eteenpäin. Päähenkilöinä tässä seikkailee sekä tyttö että poika, jonka vuoksi tätä huimaa fantasiaseikkailua voi suositella kaikille sukupuoleen katsomatta. 

Lopuksi vielä mainittakoon, että tämän kirjan jättiläiset olivat hurmaavan sympaattisia. 

Arttu Unkarin Isämies ja räjähtävä kakka oli lasten mielestä varsinainen hitti. En ole ikinä kuullut lasten nauravan millekkään kirjalle niin hersyvästi kuin tälle. Nauru oli niin tarttuvaa, että lopulta sitä hekotettiin kaikki yhteen ääneen vedet silmissä ja tästä kirjasta sitten lapset kertoivat kaikille, jotka vain suostuivat kuuntelemaan. Esikoinen suositteli tätä kirjaa jopa kavereilleen. Ja olihan tämä hauska, sitä ei voi kieltää. Kaiken lisäksi tämä oli vasta sarjan aloitusosa, joten lisää on luvassa. 

Kaamea kakkaräjähdys sinkoaa ministerin kuuhun ja pahempaa on tiedossa. Kaiken takana on hullu keksijä, joka uhkaa maata uusilla räjäytyksillä, jollei kukaan pysty ratkaisemaan hänen kieroa arvoitustaan. Poliisivoimien ylpeä keulakuva, sankarillinen Isämies ryhtyy selvittämään tapausta. Yhdeksänvuotias Oona kuitenkin tietää, ettei Isämiehen tutkinnat johda mihinkään ja Oona ottaa ohjat omiin käsiinsä. 

Kakkahuumori uppoaa meillä lapsiin aina, enkä voi kieltää etteikö se itseänikin välillä naurata. Unkari on kirjoittanut kirjan, joka uppoaa erittäin hyvin kohderyhmäänsä eli lapsiin. Voisin nähdä tämän kirjan innostavan lukemaan sellaisiakin, jotka eivät normaalisti lukemisesta niin suuresti innostu. Ja jos ei jaksa lukea koko kirjaa, aina voi kurkata sivulle 85. Tässä on elementit, jotka puhuttelevat lapsia - kakkahuumorin lisäksi on hömelöitä ja koheltavia aikuisia, lennokas tarina ja valittajamummo.

Veera Salmen Puluboi ja Poni -sarja on meidän lasten suurimpia suosikkeja. Lyhyesti pähkinänkuoressa sarjassa seikkailee tyttö, lempinimeltään Poni, joka haluaisi olla poni sekä pulu, jolla on r-vika. Haastellisia lukea ääneen, joten pari osaa olemme kuunnelleetkin äänikirjana. Mutta, nämä puhuttelevat lapsia - joka kerta kun kysyn mitä he olivat mieltä kirjasta, on vastaus ihan huippuja. Kirjoissa on hersyvää huumoria, jonka huomaa kikatuksina sängyn pohjalta ja vetää kyllä aikuisenkin suuta hymyyn. Puluboi on kyllä melkoinen veijari.

Viimeisenä, muttei vähäisimpänä Thomas Taylorin Malamanteri, jolle meidän yksimielinen raati antoi miljoona tähteä. Eli toisinsanoen tämä huikea seikkailu oli täysien pisteiden arvoinen! Tämä oli ihana myös minun mielestä. Lumoavan erilainen Aaverannan kaupunki, jossa huhutaan elävän tarunhohtoinen merihirviö Malamanterin. Ihmeellinen Aaverannan kirja-apteekki, jossa merenapina määrää asiakkaille kirjareseptejä luettavaksi, eikä sovi unohtaa Hotelli Vanhaa Nautilusta, jossa löytötavaratoimiston pestiä hoitaa kaksissatoista oleva Herbert Sitrus, ja jonka kattohuoneistossa asustaa hotellinomistaja Lady Kraken, joka seuraa kaupungin tapahtumia kummallisen kameralunan välityksellä. Taylor on luonut uskomattoman kiehtovan maailman, se teki vaikutuksen niin aikuiseen kuin lapsiin.

Kiehtovan maailman lisäksi kirja tarjoilee myös seikkailun, joka ei jätä ketään kylmäksi. Toimintaa riittää siinä määrin, että tällä kertaa lukemista en olisi malttanut minä lopettaa millään. Lyhyet kappaleet ja hieman suurempi fontti takaa myös sen, että hieman nuorempikin lukija jaksaa tätä lukea itsenäisestikkin ja vetävä juoni hoitaa sitten viihtymispuolen aivan erinomaisesti. Iltasatuna myös aivan täydellinen valinta, sillä yhdessä aikuisen kanssa luettuna jännitävät kohdat ei tuntuneet pelottavilta neljä ja kuusi vuotiaista kuuntelijoistakaan. Seuraava osa ilmestyy tänä syksynä ja meillä odotetaan sitä kovasti.