Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan varjossa

 


Järkevää ja leiskuvaa Jennyä eivät kovat ajat ole murtaneet. Nuorena leskeksi jäänyt rovasti Stenroosin tytär on mukana Rouvainyhdistyksessä, joka kerää varoja hyväntekeväisyyteen ja Kansankirjaston perustamiseen järjestämällä naamiaisia ja rusettiluisteluja. Turun seurapiireissä Jenny tutustuu puuvillatehtaan johtajan poikaan Fredrik Barkeriin ja uudistusmieliseen Kosti Vanhaseen. Seuraa mustasukkaisuutta ja vetävää kolmiodraamaa.
Ann-Christin Antellin Puuvillatehtaan varjossa oli ihana aikamatka menneisyyden Turkuun ja samalla minulla heräsi kaipuu käydä taas tuossa hurmaavassa kaupungissa. Kolmesti olen saanut vierrailla  Turussa ja uskon ettei kaipuuni sinne koskaan lopu. 

Antellin kirja oli historiallista viihdettä parhaimmillaan, tätä halutti lukea vielä lukemasta päästyään ja töissä huomasin katselevani kaihoisasti kelloa, mielessäni vain rauhallinen hetki kirjan parissa. Täydellisen rentouttavaa lukemista suorastaan!

Jenny oli mukavan topakka päähenkilö, joka ei turhia murehdi sitä, mitä seurapiirit ja muut ihmiset hänestä ajattelevat. Naisten asioita ajava Jenny on vahvasti oman tiensä kulkija ja poikkeuksellinen nainen siihen aikaan radikaaleine mielipiteineen. Kirjastonhoitajana Turussa toimiva Antell on käyttänyt tarinassaan hyödyksi historiallisia faktoja, kuten esimerkiksi Koroisten piispanlinnan arkeologisia kaivauksia, mutta käyttänyt myös ilahduttavasti mielikuvitustaan tarinaa luodessaan. 

Nuorena leskeksi jäänyt Jenny kohtaa puuvillatehtaan omistajan pojan ajaessaan Rouvainyhdistyksen asiaa työläisten asuinoloista. Fredrik Baker on kuitenkin kovempi pala purtavaksi kuin, mitä Jenny olisi osannut odottaa. Näiden kahden välillä tuntuu kaikkien odotusten vastaisesti olevan myös oudonlaista kemiaa, vaikkei Jenny sitä halua itselleen myöntääkään. Jenny tutustuu myös uudistusmieliseen Kosti Vanhaseen, joka heittää kaihoisia katseita nuoren lesken suuntaan ja sekös herra Bakeria kiukuttaa. Kun Jennyn hyvä ystävä löytää Koroisten piispanlinnan rauniot, saapuu Jennyn elämään myös kiinnostava ja komea arkeologi herra Aaltonen. Kosijoista ei siis ole pulaa, mutta kuinka helposti Jennyn sydän on voitettavissa?

Puuvillatehtaan varjossa oli loistava kirja. Pidin varsinkin ajankuvasta, joka toi ajottain mieleeni Mustosen kirjat. Pidin myös siitä, ettei päähenkilö ollut tutusti nuori ja naimaton nainen tai sen puoleen naimisissa oleva nainen,  vaan nuori leski, mikä takaa 1800-luvulle sijoittuvassa tarinassa päähenkilölle enemmän vapauksia vallitsevassa yhteiskunnassa. Tarina on kerrottu sujuvasti, se pitää otteessaan ja tempaa lukijan aikamatkalle 1800-luvun Turkuun. Antell herättää menneisyyden Turun kauniisti henkiin kirjansa sivuilla. Turku olikin kirjan tosiasiallinen päähenkilö, stara, joka oli ehdottomasti kirjan parhainta antia. Jenny tulee kyllä hyvänä kakkosena.

Antell on kirjoittamassa sarjaan toista osaa, käsitykseni mukaan sarjasta olisi ilmeisesti tulossa kolme osainen. Miten ihanaa, että saan palata tuttujen hahmojen pariin vielä uudelleen. Aion ehdottomasti tarttua jatko-osiin, kunhan ne ilmestyvät. Kyllä meillä Suomessa osataankin kirjoittaa sitten upeaa historiallista fiktiota! Jos et ole vielä tähän tämän kevään uutuuskirjaan tutustunut, suosittelen lämpimästi tutustumaan.

Annan kirjalle 4,5 / 5 pistettä!

Tietoa kirjasta:
Kustantamo: Gummerus
Ilmestynyt: 2021
Sivuja: 335

Mistä minulle: Kirjastosta

Kommentit

  1. Kiitos esittelystä! Olen kuullut tästä kehuja, ja se odottaa omassa hyllyssäni lukemista. Olen vähän säästellyt sitä, koska arvelen, että se olisi ihanaa kesäluettavaa.. Oletko lukenut Sara Medbergin teoksia? Niissä on iloa ja kepeyttä mutta myös tarkkaa ajankuvaa, joissain hänen romaaneissaan on tosin tummiakin sävyjä, sillä olihan monien naisten ja köyhien asema tuohon aikaan kaikkea muuta kuin helppo. Veikkaan, että Medbergin ja Antellin teoksissa on siis paljon samaa, mutta asia selviää, kun saan Puuvillatehtaankin luettua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen lukenut Kultaportin kaunottaret, joka oli hieman kepeämpi mitä koin tämän Antellin teoksen olevan. Mutta kyllä näissä silti samaa on. Medbergiä olisi tarkoitus lukea enemmänkin. :)

      Poista
  2. Tämä on kyllä ehdottomasti lukulistalla! Tykkäsin Enni Mustosen Järjen ja tunteen tarinoista, joten tämäkin varmasti uppoaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskoisin, että saattaisit pitää tästä. :) Vaikka hieman Mustosta kepeämpää onkin.

      Poista

Lähetä kommentti