Kate Quinn: Ruusukoodi



Tarina Bletchley Parkin naisista, harvoista ja valituista koodinpurkajista, jotka vuosien jälkeen yhdistävät voimansa paljastaakseen petturin.

1940. Englanti valmistautuu taistelemaan natseja vastaan ja kolme hyvin erilaista naista aloittaa työnsä Bletchley Parkissa, kartanossa, jossa puretaan Saksan armeijan koodeja ja yritetään paljastaa vihollisen salaisuudet.

Oslalla on kaikkea: kauneutta, rikkautta ja röyhkeä kreikkalainen prinssi Philip, joka lähettelee ruusujaan. Mutta Osla haluaa näyttää, että hän on muutakin kuin pelkkä yläluokkainen kaunotar.

Mab on Lontoon itäisten slummien teräväpäinen kasvatti. Päivisin hän työskentelee legendaarisen koodinmurtajakoneen parissa, ja iltaisin yrittää etsiä itselleen soveliasta aviomiestä.
Bethin ujous kätkee taakseen säkenöivän älyn, ja Bethistä tulee yksi Bletchley Parkin harvoista naispuolisista kryptoanalyytikoista.

Mutta sitten sota, menetykset ja mahdoton salaisuuksien paine repivät nämä kolme naista erilleen. Kunnes vuosia myöhemmin, Britannian mennessä sekaisin Prinsessa Elizabethin ja Prinssi Philipin kuninkaallisesta häähumusta, Bletchley Parkin menneisyyden varjoista nousee esiin salaperäinen petturi.

Oslan, Mabin ja Bethin on yhdistettävä voimansa ja purettava viimeinen koodi yhdessä. Mutta kukin terälehti, jonka he poistavat ruusukoodista, tuo vaaran - ja heidän todellisen vihollisensa - lähemmäksi...
 

Kate Quinn teki sen taas. Minä _RAKASTIN_ tätä kirjaa. Tämä oli melkein yhtä hyvä, ellei parempikin kuin Koodinimi Alice. Minusta on hienoa, että Quinn on valinnut romaaniensa keskeisiksi hahmoiksi naisia, joiden työllä ja teoilla on ollut merkittäviä vaikutuksia toisen maailmansodan aikana. Quinnin ensimmäinen suomennettu teos Koodinimi Alice kertoi naisvakoojista, Metsästäjätär naislentäjistä ja Ruusukoodi kertoo koodinmurtajista, jotka ovat naisia. Betchley Parkin tytöt murtavat enigmalla koodattuja saksalaisten sekä neuvostoliittolaisten radioviestejä, joiden tiedoilla brittiläiset pysyvät usein askeleen edellä vastustajaa. Betchley Parkin toiminta oli äärimmäisen salaista, edes osastojen välillä ei ollut lupa puhua viestien sisällöistä tai omasta työstään sen tarkemmin. Kaikki oli pidettävänä omana tietonaan tai saattoi joutua syytteeseen maanpetoksesta. Eikä salaisuuksia ollut lupa paljastaa edes sodan loputtua. 

Ruusukoodin henkilöhahmot perustuvat tai ovat saaneet inspiraation todellisista henkilöistä. Yksi näkökulma henkilö on Osla Kendall, jonka hahmon esikuvana on toiminut prinssi Philipin ensimmäinen tyttöystävä Osla Benning. Se tekikin tarinasta ripauksen kiinnostavamman, sillä Quinn kertoo, että hänen kirjaan luomiensa henkilöhahmojen elämät kulkevat pääpirteissään samoja polkuja kuin niiden tosielämän esikuvat. Jokainen kirjassa esiintyvä henkilöhahmo on sekä kiinnostava että persoonallinen. Quinnilla on taito saada henkilöhahmonsa elämään. Kirjan kaksi muuta näkökulmahahamoa ovat Beth, jonka partaveitsen terävät aivot ovat piileskelleet tämän äidin vallan alla kotitöitä tehden sekä Mab, pitkän huiskea itsensä kovettanut nuori nainen, jolla on selvät päämäärät elämässään. Siinä missä Ruusukoodi kertoo palan historiaa on Quinn punonut siinä myös trillerimäisen juonen. On muutama päivä kuninkaalisiin häihin, Oslan entinen poikaystävä on menossa naimisiin tulevan kuningattaren kanssa ja Mab elää perheensä kanssa toisella puolella Englantia. Yhtäkkiä he saavat salakoodilla kirjoitetun viestin vanhalta ystävältään. Joku sota-aikana vuoti tietoja ulospäin, joku oli petturi ja sen vuoksi syytön ihminen on lukittuna hullujenhuoneelle väärällä henkilöllisyydellä. Oslan ja Mabin on kohdattava toisensa vuosien jälkeen. Kuka vuoti tietoa ja istuuko mielisairaalan seinien sisäpuolella todella vain syytön ihminen?

Ihanan paksu historiallinen fiktioromaani, jonka parissa olisi viihtynyt aivan hyvin pidempäänkin. Kirjan reilut 600 sivua hujahti hetkessä kun sujahdin Betchley Parkiin. Taidokkaasti punotun juonen sekä historiallisten faktojen lisäksi minua ilahdutti BP:ssä työskentelevien oma kirjapiiri nimeltään Hatuntekijät. Kirjassa mainistuista kirjoista olisi hauska tehdä oma listansa - monta klassikkoa mainittiin tarinan aikana? Toki ei myöskään romantiikkaa oltu unohdettu, mikä kruunasikin tämän romaanin täydellisesti, mutta vastapainona on sodan raakuus. Jos pidit Koodinimi Alicesta, pidät todennäköisesti tästäkin tai jos olet historiallisten viihderomaanien ystävä, kannattaa tutustua Ruuskoodiin.

Annan kirjalle 4,5 / 5 pistettä!

Tietoa kirjasta:

Kustantamo: Harper&Collins 
Ilmestynyt: 2021
Alkuteos: The Rose Code (2021)
Sivuja: 675
Suomentanut: Päivi Paju

Mistä minulle: Kirjastosta

Kommentit

  1. Koodinimi Alice oli kyllä hyvä! Tämän lukemista odotan innolla.

    VastaaPoista
  2. Tää vaikuttaa just semmoselta kirjalta, jonka ahmisin onnellisena.

    VastaaPoista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti