keskiviikko 11. joulukuuta 2019

Kevään 2020 kirjauutuudet

Ehdinkin tuolla blogin instassa storyjen puolella julkaisemaan kaikista kiinnostavimmat kevään uutuudet, mutta ajattelin tehdä tänne blogiinkin perinteisen postauksen. Kaikki kun eivät instagrammia käytä ja on tämä samalla minulle itselleni lista siitä, mitä varata kirjastosta. Olen varmaankin auttamattomasti myöhässä ja odotetuimmissa uutuuksissa varausjonot jo pitkiä, vaikka täällä pohjoisessa ei jonotusnumerot olekkaan yhtä huikaisevia mitä esimerkiksi pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Mutta olen täälläkin jo useamman kuukauden odottanut esimerkiksi Atwoodin Testamenttia. Onneksi olen kirjojen suhteen suhteellisen maltillinen, koko ajan on hyvää luettavaa pinoissa, joten minulle ei ole väliksi saanko kiinnostavan uutuuden heti tammikuussa vai vasta kesäkuussa. 

WSOY:
  • Tiina Laitila-Kälvemarka; H2O
  • Laura Lähteenmäki; Sitten alkoi sade
  • Lara Prescott; Tätä ei tapahtunut koskaan
  • Max Porter; Lanny
  • Beth O´Leary; Kimppakämpässä
  • Bo Svernström; Uhri ja pyöveli
  • Anniina Mikama; Tinasotamiehet
  • Siiri Enoranta; Kesämyrsky
Tammi:
  •  Saara Cantell; Kesken jääneet hetket
  • Essi Kummu; Loiste
  • Jane Harper; Luonnonvoimat
  • Stephen King; Laitos
  • Caroline Kepnes; Si
  • Ta Nehisi-Coates; Vesitanssija
  • Jenny Erpenbeck; Päivien loppu
  • Elizabeth Strout: Olive Kitteridge
Otava:
  • Enni Mustonen: Pukija
  • Johanna Vuoksenmaa; Pimeät tunnit
  • Philip Teir; Neitsytpolku
  • Sally Rooney; Normaaleja ihmisiä
  • Sofia Lundberg; Tapaa minut tammen alla
  • Alex Schulman; Polta nämä kirjeet
  • Harriet Tyce; Veriappelsiini
  • Stuart Turton; Evelynin seitsemän kuolemaa
Gummerus:
  • Eeva Klingberg; Syvän maan juuret
  • Celeste Ng; Olisi jotain kerrottavaa
  • Sayaka Muraka: Lähikaupan nainen
  • Erin Kelly; Kiviäidit
  • Juno Dawson; Meat Market
  • Sally Green; Paholaisten valtakunta
Bazar: 
  • Lucinda Riley; Perhosten huone
  • Ruth Hogan; Kadonneiden tavaroiden vartija
  • Esmeralda Santiago; Sokeriplantaasin valtiatar
  • Karen Thompson Walker; Ihmeiden aika
  • Fiona Barton; Epäilty
  • Camilla Sten; Kadonnut kylä
  • Nikki Owen; Vanki 375
Aula & Co:
  • Heather Morris; Cilkan tarina
  • A Yi; Täydellinen rikos
  • John Douglas & Mark Olshaker; Mindhunter - FBI ja sarjamurhaajan mieli
LIKE:
  • Inga Magga; Varjonyrkkeilijä
  • Jenni Multisilta; Yksi teistä kuolee
  • Mats Beder Nordbo; Kuolinnaamio
  • Susanna Hynynen & Dess Terentjeva; Neonkaupunki
 Mitä kevään uutuuksia sinä odotat eniten?



tiistai 10. joulukuuta 2019

C.J. Tudor: Paluu pimeästä

Pohjoisenglantilaista kaivoskylää järisyttää tragedia. Lapsensa tappanut äiti jättää jälkeensä vain verellä kirjoitetun viestin.

Uutinen surmatyöstä ajaa opettaja Joe Thornen palaamaan tuohon lapsuutensa kylään ja vuosikymmenten takaisiin muistoihin – siihen, kuinka hänen pikkusiskonsa Annie katosi. Ja kuinka takaisin tuli joku, joka ei ollut Annie.

Mitä tapahtui niiden tuntien aikana, kun Annie oli kadoksissa? Mitä kylän pinnan alla kytee – ja miksi hautausmaalta puuttuvat lasten haudat?

Wautsi wau, siinäpä se rehellisin ja puhtain reaktio tästä kirjasta. C. J. Tudor osoitti jo aikaisemalla trillerillään, Liitu-ukolla, että hänessä on tarinankertojan ainesta, mutta Paluu pimeästä onnistui lyömään minut ällikällä. Harvoin kirjat onnistuvat karmimaan ja nostamaan ihon kananlihalle, mutta tämä pystyi. Jos tästä tehtäisiin elokuva, en varmaan uskaltaisi katsoa sitä silmät auki, vähintäänkin katsominen pitäisi suorittaa valot päällä ja turvallisesti tyynyn takaa vilkuillen.

Paluu pimeästä tunnelma on tummanmusta ja siinä on yliluonnollisia elementtejä. Joku tai jokin on saanut kaivosalueen luoliin eksyneet lapset muuttumaan täysin. Elääkö luolissa jotain yliluonnollista vai saako vanhat uskomukset ja ihmisen vilkas mielikuvitus kuvittelemaan sellaista, jota ei ole olemassakaan? Juoni tempaisee otteeseensa heti ensi hetkistä ja hellittää otteensa vasta viimeisellä sivulla. Kirja onnistui tarjoilemaan yllätyksiä ja samalla viihdyttämään. Tudorin henkilöhahmojen rakentelu oli myös erittäin onnistunutta. Joe ei ole mikään varsinainen sankari, mutta hänestä oppii kyllä pitämään. Ongelmansa on kullakin, mutta Arnhillissä niitä tuntuu olevan enemmän ja vähemmän ongelmia jokaisella. Tuo pikku kaupunki kätkee sisäänsä paljon synkkiä salaisuuksia.

Kyllähän tästä eittämättä tuli mieleen Kingin kirjat ja tuon kauhunkuninkaan kirjat ovat kuuluneetkin Tudorin suosikkeihin jo nuoruudesta asti. Kirjassa ei kuitenkaan annetta selkeää vastausta yliluonnollisille tapahtumille, ovatko ne edes sitä vai mielikuvituksen tepposia?  Onko kaikki vain ihmismielen pimeänpuolen aikaansaannoksia?  Itse haluan kääntyä kuitenkin yliluonnollisen puoleen, sillä se tekee kirjasta heti paljon ahdistavamman, mutta hyvässä mielessä.

Luin tämän kirjan Halloweenin alla ja tämä oli kyllä tunnelman ja tarinansa puolesta nappivalinta teemaa ajatellen. Jos tykkää piinaavan jännittävistä trillereistä, kannattaa tähän ehdottomasti tutustua. Tämä oli minulle täyden viiden pisteen lukukokemus ja tekisi mieleni melkein lukea tämä heti perään uudestaan, sen verran hyväksi tämä osottautui. Toivottavasti Tudorista kuullaan pian lisää.

Annan kirjalle 5 / 5 pistettä!

Tietoa kirjasta:
Kustantamo: WSOY
Ilmestynyt suomeksi: 2019
Alkuteos: The Taking of Annie Thorne (2019)
Sivuja: 431
Suomentanut: Laura Beck

Mistä minulle: Kirjastosta

maanantai 9. joulukuuta 2019

Joululahjavinkkejä lapsille

Joulu on jo ovella ja mikäs sen parempi tapa ilahduttaa perheen pienimpiä kuin antaa kirjalahja. Meillä lukijoita löytyy aina kouluikäisestä leikki-ikäiseen, on itsekseen lukevaa ja yhteiset satutuokiot ovat myös mielekästä puuhaa. Ja mikäs sen parempi tapa viettää joulunpyhiä kuin kirjan parissa - yhdessä tai erikseen. Seuraavat vinkkaamani kirjat ovat olleet meidän perheessämme hittejä ja kovasti lasten mieleen. Osa kirjoista on tämän vuoden uutuuksia ja osa jo vähän vanhempia. Näistä vinkeistä voi ottaa tärpin



Mestarietsivä Peppunen - Kuuttoman yön jättiläinen

Kaupungilla liikkuu viisimetrinen jättiläinen, joka ryöstää leideiltä koruja pimeillä kujilla. Mestarietsivä Peppunen vainuaa, ettei kaikki ole, miltä näyttää. Nokkelalla päättelykyvyllään sekä tavaramerkillään, jättiläismäisellä pierulla, hän ratkaisee tämänkin tapauksen.
Mestarietsivä Peppusen toinen osa oli yhtä kovasti lasten mieleen kuin aikaisempikin osa. Ekaluokkalainen ahmaisi tämän parissa päivässä ja nuoremmat kuuntelijatkin nauliintuivat aloilleen kuuntelemaan. Peppunen on ideana hauska ja tuntuu kiehtovan lapsia kovasti.

Maja Lunde, Lumisisko. 2019
Jouluaatto lähestyy, mutta Aaton kotona ei ole otettu esiin edes kynttilöitä, puhumattakaan muista koristeista. Aatolle joulu on erityisen tärkeä, sillä se on hänen syntymäpäivänsä: hän täyttää 11 vuotta. Näyttää vain siltä, että tänä vuonna joulua ei tule. Äiti ja isä ovat vain varjoja itsestään, surullisia ja poissaolevia. Pikkusiskokin yrittää olla mahdollisimman hiljaa ja huomaamaton.

Aatto pakenee kodin ikävää tunnelmaa uimahalliin. Eräänä päivänä hän kohtaa uimahallin ulkopuolella saman ikäisen tytön, jonka ilo ja innostus ovat tarttuvaa laatua. Erikoisesti puhuva ja nauravainen Heta asuu ihmeellisessä talossa, jonka jokainen huone on täynnä joulun tunnelmaa. On kuin talo olisi lumottu. Entä kuka on synkkä mies, joka kiertelee talon lähistöllä?
Upealla kuvituksella varustettu satukirja, joka kertoo kauniisti ystävyydestä. Kirjan kuvitus on tunnelmallinen ja lumoava, suoraansanottuna henkeäsalpaavan kaunis.

Jeff Kinney, Neropatin päiväkirja. 2009

Neropatin päiväkirja -sarjan ensimmäinen osa!
Elämä yläkoulussa ei ole helppoa. Greg Heffley sen tietää jos kuka. Koulun käytävillä Gregin kaltaiset ruipelot joutuvat mennen tullen väistelemään ilkeitä gorilloja, jotka ajavat partansa kaksi kertaa päivässä.
Saammeko esitellä: Greg, kirjailija ja kuvittaja Jeff Kinneyn sankari, joka pitää päiväkirjaa. Tai oikeastaan se on JULKAISU. Gregin sanat ja teot eivät aina kohtaa, ja hyvistä aikomuksista tulee usein jotain aivan muuta...
Tämä on sarjan aloitusosa, mutta sarjaan on ilmestynyt useampia osia. Tämä sarja on meidän koululaisen mieleen ja pari kirjaa päätyi joulupakettiinkin.

Riina ja Sami Jarla, Pet Agents - Täältä tullaan lemmikit. 2019
Uusi, vauhdikas kirjasarja niin nörteille kuin eläinrakkaille
Robottitouhuja ja kaikenkarvaisia lemmikkejä yhdistävän sarjan avaus! Pet Agents koukuttaa kouluikäiset.
Tämä sopii kouluikäisille luettavaksi, mutta myös nuoremmille kuunneltavaksi. Mukava kuvitus ja kiva tarina. Robottitouhut ja lemmikit aiheina kiehtovat kaikkia lapsia sukupuoleen katsomatta.

Hannele Lampela & Ninka Reittu, Prinsessa Pikkiriikin astetta paremmat iltasadut
Prinsessa Pikkiriikin käsittelyssä mm. Tuhkimo, Pieni Punahilkka, Hannu ja Kerttu saavat astetta hervottomamman tulkinnan.
Kaikkien tuhmuroijien sankari, Prinsessa Pikkiriikki rakastaa satuja, vaikka jotkut niistä ovatkin hänen mielestään melko kummallisia. Miksi esimerkiksi prinssi saa pussata Ruususta ilman lupaa? Ja mihin prinssinpälikkää edes tarvitaan, kun on keksitty herätyskellot?
Tämä sarja on hauskaa kuunnteltavaa lapsille, mutta myös lystikästä luettavaa aikuisille. Sarjaan on ilmestynyt useampi kirja, mutta nämä modernit iltasadut ovat olleet meidän perheessä kaikiasta suosituimpia. Loistava iltasatukirja!

Laura Ertimo & Mari Ahokoivu, Ihme ilmat - Miksi ilmasto muuttuu?. 2019
Lajissaan ensimmäinen, lapsille suunnattu tietokirja ilmastonmuutoksesta on ilmestynyt!
Ihme ilmat! -tietokirja vastaa lasten kiperiin kysymyksiin ilmastonmuutoksesta ja kertoo, miten voimme pistää sille yhdessä hanttiin. Kaksi nokkelaa kaverusta, Lotta ja Kasper, kyllästyvät vanhempiensa vältteleviin vastauksiin kummista keleistä. He päättävät selvittää, mistä ilmaston muuttumisessa todella on kyse.
Ilmaston muutos on nyt monien huulilla ja herättää lapsissakin paljon kysymyksiä. Ihme ilmat kertoo ilmaston muutoksesta helppotajuisesti, niin että lapsikin sen hoksaa ja samalla se selventää myös vanhemmalle lukijalle paljon asioita. Todella napakka lapsille suunnattu tietokirja, jossa jaetaan arjen niksejä ja osoitetaan yhdessä tekemisen voima.

Pasi Pitkänen, Hirviöturnajaiset. 2019
Pasi Pitkäsen huikea seikkailukuvakirja perheen pienimmille pokemonien, ihmeotusten ja hassujen hurjien hirviöiden hengessä. Ruman ankanpoikasen ja Dumbon lailla tarina kertoo myös rohkeudesta muuttua.ämä 
Kirjassa on kiva kuvitus ja tarina on kovasti ainakin meidän Pokemon -fanien mieleen. Todella kiva kirja yhdessä luettavaksi, ja meillä tästä tykkäsi niin pojat kuin tyttökin.

David Walliams, Pankkirosvon poika. 2019

Kaasu pohjaan, tämä on ryöstö!
Uutuus koululaisten suosikkitekijältä. Hengästyttävää vauhtia ja kreisiä rallihuumoria pankkiryöstön tiimellyksessä!
Tämä oli hauska kirja. David Walliams on noussut koulaisten suosioon hauskoilla tarinoillaan ja häneltä on ilmestynyt useampikin teos, joista ainakin Gangsterimummi on meidän lasten suosituslistalla muille pienille lukijoille ja kuuntelijoille.

Sinikka & Tiina Nopola, Heinähattu, Vilttitossu ja Jouluvintiö. 2019
 Jouluun on viikko aikaa, ja Vilttitossu pelkää, että ei saa tarpeeksi joululahjoja. Hän näkee kadulla Joulun lapsi -keräyksen vähävaraisten lasten hyväksi ja saa mielestään loistavan idean. Hän pukeutuu roskiksesta löytämäänsä palttooseen ja kirjoittaa kerjäyskylttiin "Antaka köyhäle lapsele lahjoja." Vilttitossun yritys ei kuitenkaan tuota tulosta ja seuraavaksi hän esiintyy katulaulajana tiernapojan roolissa -- yhtä huonolla menestyksellä.Kotona kilttiä ja ahkeraa Heinähattua kehutaan joulun lapseksi, mutta mitä ihmettä Vilttitossun pitäisi tehdä saavuttaakseen saman?
 Heinähatut ja Vilttitossut olivat jo minun lapsuudessa rakkaita minulle. Nämä tarinat ovat viihdyttäneet myös omia lapsiani ja tämä uutuus odottaa iltasatupinossa vuoroaan. Vaikkemme tätä ole vielä itse maistaneet, uskallan suositella sillä sarjan kirjat ovat olleet lasten kestosuosikkeja jo vuosia.

J. K. Rowling, Harry Potter ja viisasten kivi. 2015
Uuden sukupolven Harry Potter!

Kate Greenway -mitalilla palkitun Jim Kayn häikäisevä nelivärikuvitus on hieno tulkinta Tylypahkan maagisesta maailmasta. Kayn kuvissa on herkkyyttä, huumoria ja voimaa. Maalauksellisuus ja tarkkaan harkitut yksityiskohdat tekevät oikeutta Rowlingin ajattomalle klassikolle.

Nyt myös nuoremmat lukijat voivat tarttua Rowlingin teossarjaan ja vanhemmille faneille tarjolla on nyt jotain aivan uutta! Näyttävä ja suurikokoinen lahjakirja
Harry Potter on meillä koko perheen suosikki ja nämä kuvitetut versiot tuovat tämän huikean velhopojan yhä nuorempien lukijoiden koettavaksi. Näitä haluaisin myös omiin paketteihin! Tällä hetkellä kuvitettujaversioita on ilmestynyt jo neljä.
.

sunnuntai 8. joulukuuta 2019

Malena & Beata Ernman, Greta & Svante Thunberg: Sydämen asioita - perhe ja planeetta kriisissä

Ilmastovaikuttamisen nuoren supertähden ja hänen perheensä koskettava tarina.
Ilmastonmuutos uhkaa planeettaamme ja yhä useampi kokee ympäristöahdistusta. Kirja kertoo tositarinan perheestä, joka käsittelee henkilökohtaista kriisiään ryhtymällä taistoon ilmastonmuutosta vastaan.Malena Ernman, yksi Ruotsin tunnetuimpia oopperalaulajia, eli jännittävää elämää matkustaen maailmalla puolisonsa Svante Thunbergin ja lastensa kanssa. Kun Greta, tyttäristä vanhempi, lopettaa 8-vuotiaana syömisen miltei kokonaan, perheen arki hajoaa. Vanhemmat ponnistelevat saadakseen apua koulusta ja terveydenhuollosta. Lopulta tytär saa diagnoosin Aspergerin oireyhtymästä. Myös nuorempi tytär Beata alkaa oireilla ja saa diagnoosit muun muassa Aspergerista ja ADHD:stä. Sitten Greta näkee koulussa dokumentin ilmastokriisistä ja järkyttyy: Miksi tästä ei puhuta, vaikka tämä on ainoa tärkeä asia? Greta taivuttelee vanhempiaan muuttamaan elämäntapojaan eikä halua enää lentää. Syömishäiriö alkaa parantua samalla, kun Greta löytää intohimonsa. Maailmanlaajuiseen julkisuuteen hän nousee 15-vuotiaana elokuussa 2018 ryhtyessään koululakkoon Ruotsin valtiopäivätalon edessä Tukholmassa saadakseen huomiota ilmastokriisille.
Tässäpä kirja, joka jokaisen tulisi lukea aiheensa puolesta. Varsinkin niiden aikuisten ihmisten, jotka kiusaavat Gretaa ja pilkkaavat häntä sekä hänen ajamaansa asiaa netissä. Mikä parasta, kirja on kirjoitettu helppotajuisesti, joten se on helppoa luettavaa myös sellaisille, jotka eivät ole tottuneet lukemaan paljon. Vaikka kaikkien perheenjäsenten ääni kuuluu kirjan sivuilla, on pääasiassa näkökulma Gretan äidin Malenan. Hän kertoo rehellisesti lastensa neurologisista sairauksista ja ongelmista. Vaikka Gretan perhe on elänyt aina etuoikeutetussa asemassa, ei heidän arkensa ole ollut helpoimmasta päästä. Itse Aspergerin läheisenä koin kuvauksen Gretasta olevan hyvinkin aidon oloinen, lisäksi tiedän paremmin kuin hyvin, että kun Asperger löytää asian, joka on hänelle se the mielenkiinnonkohde, siihen asiaan suhtaudutaan hyvin intohimoisesti. Asperger ei kuitenkaan tee ihmisestä yhtää huonompaa ja tälläisissa asioissa se voi olla huikea voimavara, sillä paneutumisen puutteesta ei voida siinä kohtaa ainakaan syyttää. Asperger on erilainen tapa hahmottaa maailmaa, siihen kuuluu tiettyjä piirteitä, jotka voivat tuntua meistä oudoilta, mutta uskokaa pois että meidän ajattelumaailmat ja toimintatavat herättävät aivan yhtä suurta kummastusta heissä. Ja voin kertoa että Asperger ihminen ei varmasti tee yhtään mitään, mitä hän ei itse halua tehdä. En usko hetkeäkään, että Greta on muiden aivopesemä sätkynukke, toki hänen perheensä julkisuus auttoi varmasti tähän asemaan pääsemisessä.

Olisin toivonut enemmän Gretan ääntä kuuluviin ja enemmän puhetta ilmastoasioista, mutta hyvin niitä tuodaan esille tässäkin kokonaisuudessa. Mikä tärkeintä lukeminen herättää ajattelemaan ilmastonmuutosta, sen seurauksia ja planeettamme tulevaisuutta. Se saa pohtimaan mitä minä itse yksilönä voisin tehdä toisin planeettame hyväksi, se myös vesittää hyvin niitä kuluneita fraaseja kuten "ei Suomen tai Ruotsin kokoisella maalla ole mitään merkitystä kokonaisuuden kannalta". Jos muutama koulutyttö pystyy omalla esimerkillään saamaan näin paljon puhetta ja kohua aikaan, niin mitä kokonaisen kansakunnan esimerkki voisi saada aikaan? Muutoksia täytyy tehdä ja pian, siihen Greta yrittää meitä herätellä. Tiedemiehet ovat puhuneet siitä jo useita vuosia, mutta kukaan ei ole halunnut kuunnella. Merkit ovat selvästi kaikkien meidän silmiemme edessä nähtävillä, mutta osa haluaa silti sulkea silmänsä. "Ainahan ilmasto on lämmennyt ja kylmennyt", totta niin on, muttei koskaan näin nopeassa tahdissa mitä nyt. Ihminen on omilla toimillaan kiihdyttänyt lämpenemistä ja jokaista aikaisempaa lämpenemistä on seurannut ekosysteemien romahdus, ja ihminen jos kuka on erittäin riippuvainen näistä ekosysteemeistä. Mitään suoria ratkaisuja kirjassa ei kuitenkaan tarjota, sillä suurimmaksi osaksi vastuu on valtioilla sekä suurilla yrityksillä, jotka tuottavat suurimman osan päästöistä. Kapitalismi ja "länsimainen hyvinvointi" on tässä asiassa suuri haaste. Ihminen voi kuitenkin omilla valinnoillaan vaikuttaa siihen mitä ostaa ja mitä ei, mitä yrityksiä haluaa tukea ja mitä ei, mitä tekee ja mitä ei. Mitä enemmän ihmisiä tähän herää, sitä enemmän sillä on vaikutusta. Tällä hetkellä meillä on vain viiden prosentin mahdollisuudet saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset tavoitteet. Talomme on todellakin tulessa, mutta kukaan ei tee mitään ja juuri sitä Greta suuresti ihmettelee. Elämme täällä länsimaissa sellaisessa yltäkylläisyydessä, että suomalaistenkin kulutustottumuksilla tarvittaisiin 3,7 maapalloa, jotta luonnonvarat riittäisivät. Meillä on kuitenkin vain tämä yksi.

Kirjallisessa mielessä tämä ei ole kummoinenkaan taidonnäyte, mutta asiansa puolesta sitäkin tärkeämpi kirja. Siksi en lähdekään tätä pisteyttämään. Toivon että jokainen lukee tämän, herää siihen miten nuoret ja aikuisetkin kokevat ilmastokriisin ja mahdollisesti lohduttoman tulevaisuuden. Herättää pohtimaan asioita.  Elämme kriisin keskellä, mutta kaikki käyttäytyvät kuin mitään kriisiä ei olisi olemassakaan. Pienilläkin teoilla on väliä ja Greta yrittää omalla esimerkillään osoittaa suuntaa.

Tietoa kirjasta:
Kustantamo: Tammi
Ilmestynyt: 2019
Alkuteos:  Scener ur hjärtat
Sivuja: 326
Suomentanut: Raija Rintamäki

Mistä minulle: Bookbeat

tiistai 3. joulukuuta 2019

Camilla Läckberg: Kultahäkki

Ulkopuolisten silmissä Faye on saanut kaiken: täydellisen aviomiehen, suloisen tyttären ja tyylikkään kodin Tukholman parhailta kulmilta. Todellisuudessa ahdistavat muistot lapsuudesta Fjällbackassa vainoavat häntä, ja Faye kokee elävänsä vankina kultaisessa häkissä. Oli aika, jolloin hän oli vahva ja kunnianhimoinen nainen. Se oli ennen kuin hän luopui kaikesta miehensä Jackin vuoksi.

Kun Jack pettää Fayta, hänen maailmansa romahtaa. Faye on täysin musertunut, kunnes hän päättää antaa samalla mitalla takaisin ja keksii julman tavan kostaa.

Olen lukenut aiemmin muutamia osia Läckbergin suositusta Fjällbacka -sarjasta, josta olen kyllä pitänyt. Läckberg on taidokas tarinanpunoja ja hänen dekkareidensa tunnelmassa on sitä jotain. Kultahäkki on kuitenkin jotain hyvin erilaista, mihin Läckbergiltä on normaalisti totuttu, sillä tarina sijoittuu Tukholman rikkaiden seurapiireihin ja pinnallisten sekä onttojen henkilöhahmojen lisäksi kirjan juonikin on hyvin pintaliitoinen. Kultahäkki aloittaa uuden Faye -sarjan, joten jatkoa tällekin on luvassa.

Kuuntelin Kultahäkin äänikirjana, millaisena se toimi oikein mainiosti. Sopivan kevyttä ja sujuvasti etenevää tekstiä hyvän kertojan lukemana takasi, että jaksoin keksittyä kuuntelemaan tarinan mielenkiinnolla alusta loppuun. Minun kohdallani äänikirjojen on pakko olla kevyempää viihdekirjallisuutta tai keskittyminen kuuntelemiseen herpaantuu ja ajatukset hajoavat pohtimaan tekemättömiä töitä tai arjen murheita. Tarina etenee kolmessa eri aikatasossa ja rikoksia tapahtuu jokaisessa aina tietovarkauksista murhaan, mutta poliiseja tarinassa vilahtelee hyvin vähän. Tarinan päähenkilö Faye on määrätietoinen nainen, joka osaa ottaa oikeuden omiin käsiinsä varjellakseen menneisyyttään, mutta myös päästäkseen tavotteisiinsa. Faye on kliseinen ja epäuskottava hahmo, mutta istuu kirjan tyyliin kuin nakutettu. Faye elää kultahäkissä, missä vääryyksiä tekevät ihmiset pukeutuvat Gucciin ja puukottavat toisiaan selkään saadakseen arkeensa jännitystä. Kaikkeen on varaa, mitään ei näennäisesti puutu, mutta elämä on onnetonta ja tukahduttavaa. Kun Faye saa elämänsä rakkuden, aviomiehensä Jackin, kiinni pettämisestä ja joutuu erossa puille paljaille hän päättää kostaa kaikki kokemansa vääryydet. Alistetusta pikkuvaimosta kuoriutuu kostonenkeli, joka janoaa julkista nöyryytystä ja enemmänkin. Hän haluaa viedä Jackilta kaiken...

Fayen henkilöhahmon kehityskaari oli kyllä kliseinen ja epäuskottavakin, mutta yleensä seurapiirisankarittaret ovat juurikin sellaisia - dramaattisia ja häikäilemättömiä. Toisaalta seurapiirien elämänkuvaus oli hyvinkin uskottavaa, enkä epäile yhtään etteikö sen kuvailussa piile paljon totuuttakin, vaikkemme tiedä missä kohtaa. Raha tai sen paljous saa ihmisissä aikaan paljon epäsuotuisia muutoksia ja kaikkea motivoi ahneus, rahannälkä ja ylellisyydenhimo on kyltymätöntä. Mutta jatkuva merkeillä brassailu alkoi jo loppuakohden ärsyttämään. Minua kun ei kiinnosta tippaakaan onko se stereotyyppinen sovinistisika pukeutunut Gucciin vai Pradaan.

Kirjalla on kuitenkin tärkeä sanomansa yhteiskunnallisessa mielessä. Naiset joutuvat edelleen kokemaan tänäpäivänäkin paljon hyväksikäyttöä niin työelämässä kuin parisuhteissakin. Juuri tähän epäkohtaan Läckberg on halunnut ottaa kantaa kirjallaan, se on kutsuhuuto kaikille naisille pitämään huolta oikeuksistaan ja tuntemaan oman arvonsa.  Maailmassa on vieläkin paljon sukupuolittuneita rooleja ja käsityksiä, jotka istuvat tiukassa - patriarkaaliseen yhteiskuntaan ei ole historiassa edes pitkä matka taaksepäin ja sen maailmanjärjestyksen jäänteitä voimme huomata edelleen joka päiväisessä elämässämme.

Äänikirjan loputtua minulla oli olo kuin olisin katsonut suositusta rikossarjasta jakson. Ei mitään uutta ja yllättävää, hauskaa hetkellistä viihdettä, muttei mitään mieleenpainuvaa tai ikimuistoista. Ajanvietteenä ja viihdykkeenä tämä onnistuu lunastamaan odotuksensa. Jos kaipaa jotain kevyempää, on Kultahäkki juuri oikea valinta.

Annan kirjalle 3 / 5 pistettä!

Tietoa kirjasta:
Kustantamo: Otava
Ilmestynyt suomeksi: 2019
Alkuteos: En bur av guld (2019)
Sivuja: 350
Suomentanut: Aleksi Milonoff

Mistä minulle: Bookbeat

maanantai 2. joulukuuta 2019

Maja Lunde: Mehiläisten historia

Vuosi 1857. Suurperheen isä William etsii elämälleen tarkoitusta. Kauan sitten haudattu kunnianhimo herää uudelleen, kun hän löytää mehiläisten kasvatuksen. Vuonna 2007 mehiläisfarmari George ymmärtää, että työlle ei löydy jatkajaa. Samaan aikaan mehiläiskuolemien aalto pyyhkii yli maailman, ja yksityinen muuttuu yleiseksi: millainen on maailma ilman mehiläisiä? Vuonna 2098 se on totta, ja kiinalaiset pölyttävät puita käsin. Tao toivoo pojalleen parempaa, mutta poika sairastuu ja katoaa. Kuka on vienyt hänet, ja miksi? Arvoitus kiertyy spiraalina takaisin kohti mehiläisopasta kirjoittavaa

Maja Lundin Mehiläisten historia aloittaa ilmastokvartetin, jonka toinen osa Sininen ilmestyi tänä vuonna suomeksi. Minkälainen olisikaan maailmamme ilman tuota pientä ja ärsyttävää hyönteistä, jonka pistokin sattuu niin maan perhanasti? Toivotonta olisi elomme, sillä ekosysteemillemme tärkeä pölyttäminen tapahtuu pääasiassa mehiläisten välityksellä. Tao elää tulevaisuuden  maailmassa, jossa ihmiset joutuvat hoitamaan tuon kallisarvoisen työn itse käsin ja maailmalla käristään ruokapulasta samalla kun lihasta voi vain unelmoida. George taas on mehiläiskasvattaja, joka joutuu kokemaan elantonsa hiljattaisen tuhoutumisen. Hänen kallisarvoisena vaalima perintötila tulee pojalle arvottomaksi vain yhdessä yössä. 1800-luvulla eläneen Williamin intohimo on mehiläisten kasvatuksessa. Hän tulee tietämättään keksimään jotain mullistavaa, joka myöhemmin tulevaisuudessa muodostuu merkittäväksi, vaikka aikanaan hän ei siitä saanut mainetta ja mammonaa. Tarinaa kerrotaan siis kolmessa aikatasossa kolmen eri kertojan näkökulmasta. Näistä ehdottomasti kiinnostavin oli tulevaisuuden kuvaus lohduttomasta todellisuudesta, jossa Tao eli. Näistä kolmesta juonikaaresta, Taon tarina oli myös vauhdikkain, kun hän yrittää selvittää mitä hänen yhtäkkiä sairastuneelle ja sitttemmin kadonneelle pojalleen on tapahutunut. Kaksi muuta tarinaa olivat melko valjuja ja odotin lähes läpi kirjan jotakin merkittävää tapahtuvaksi, kunnes tajusin lopettaa odottamisen.

Henkilöhahmot jäivät ikävän kaksiulotteisiksi ja koko kirja itsessään oli melko väritön. Odotin jotain suurieleistä ja mahtipontista, painiihan kirja kuitenkin painavan teeman parissa. Ilmastoasiat ovat olleet viime aikoina kaikkien huulilla ja ihmisten käsityksiä, asenteita ja mielipiteitä on pyritty muuttamaan melko suurisanaisesti niin puolesta kuin vastaankin. Kieltämättä lukijalle tulee selväksi kuinka katastrofaaliset seuraukset mehiläisen katoamisella olisi ekosysteemille ja ihmiskunnalle, mutta kokonaisuutena kirja ei kyennyt tekemään sen suurempaa vaikutusta tai herättämään tunteita suuntaan tai toiseen, ikävä kyllä. Onneksi kirja oli sujuvasti kerrottu ja sain luettua sen kunnialla loppuun asti. Valikoin tämän kirjan nimittäin Helmet-lukuhaasteeseen kohtaan kirjasta jossa käsitellään ilmastonmuutosta. Tuo haastekohta oli tuottanut minulle jo enemmänkin pääinvaivaa ja olisi ollut harmi, jos tätä ei olisi saanut luettua loppuun. 

En tiedä aionko tarttua Lunden seuraavaan kirjaa, tämän perusteella voi olla etten lähde kokeilemaan, kun lukulistalla keikkuu monta paljon kiinnostavampaakin teosta. Mutta Lunden ja Lisa Aisaton  uuden satukirjan Lumisisko kotiutin lapsille kirjakaupasta. Se oli kuvitukseltaan jo niin lumoava, että kirjaa ei voinut vastustaa. Kuvitus on kieltämättä yksi kauneimpia koskaan näkemiäni, mutta tarinakin vaikuttaa upealta sen perusteella, mitä olemme lasten kanssa yhdessä ehtineet sitä lukemaan. Kirja on täydellinen joulukirja, sillä siinä on 24 lukua, joten sitä voi hyödyntää myös satujoulukalenterina.

 Annan kirjalle 2,5 / 5 pistettä!

Tietoa kirjasta:
Kustantamo: Tammi
Ilmestynyt suomeksi: 2016
Alkuteos: Bienes historie (2015)
Sivuja: 431
Suomentanut: Katriina Huttunen

Mistä minulle: Kirjastosta

tiistai 26. marraskuuta 2019

Elisabeth Norebäck: Sano että olet minun

"Stella on psykoterapeutti, naimisissa Henrikin kanssa ja 13-vuotiaan Milo-pojan äiti. Hänen vastaanotolleen tulee nuori nainen, Isabelle. Kohtaaminen järkyttää Stellan perin pohjin: hän on varma, että Isabelle on hänen tyttärensä Alice, jonka uskotaan kuolleen 21 vuotta aiemmin. Isabellesta tulee Stellalle pakkomielle. Ammatillisuuden rajat sortuvat, kun hän vaanii Isabellea pyrkien kaikin tavoin yhteyteen tämän kanssa. Isabellen äiti Kerstin ja Henrik yrittävät turhaan saada Stellan raiteilleen."

Elisabeth Norebäck on 37-vuotias insinööri ja esikoiskirjailija, joka sai idean Sano että olet minun romaaniinsa ollessaan äitiyslomalla. Ei uskoisi, että tämä huikea trilleri on naisen ensimmäinen romaani, sillä en löytänyt tästä valmiista ja  onnistuneesta lukupaketista moitteen sanaa. Ja se on aika paljon, kun liikutaan kuitenkin rikoskirjallisuuden alla. Dekkarien ja trillereiden ilmestymisessä on viime aikoina vallinut nouseva buumi, joka ei ota laantuakseen. Monenmoista on siis jo luettu ja koettu, harva teos kykenee enään yllättämään tai edes yltämään keskitasoa korkeammalle. Mutta Norebäckin Sano että olet minun oli täyden viiden pisteen kirja. Uskomattoman ravisuttava lukukokemus, joka onnistui herättämään monenlaisia tunteita.

En tiedä edes mistä lähtisin purkamaan lukukokemustani. Kirja onnistui tempaamaan minut mukaansa jo alusta alkaen. Intensiivinen tunnelma kohoaa hiljalleen tarinan edetessä ja puolen välin jälkeen kirjan laskeminen käsistään on lähes mahdotonta. Niinpä minun oli luettava kirja loppuun yhdeltä istumalta. Vaikka aihe lapsen nappaamisesta ei ole mitenkään uusi tai uniikki, niin Norebäck on osannut pukea äidin tuskan, kuilun reunalla haromisen ja vahvan äidinvaiston upeasti sanoiksi. Myös kahden äidin välissä seisovan, aikuistuvan tyttären epävarmuus ja suhde vanhempiin oli hätkähdyttävän realistisesti kuvattua kipuilua. Mutta kunniamaininnan ansaitsee Kerstinin henkilökuva, joka nousi ehdottomasti suosikikseni. Upeaa tarinointia murentuneen ja sairaan mielen sisältä. Jokainen tarinassa esiintyvä keskeinen henkilö oli uskottava ja realistinen, mikä toi tarinan iholle. Se sai minut pohtimaan lapsen menettämisen tuskaa, mielenterveys ongelmaisten vanhempien kanssa kasvavien lasten tilannetta sekä sitä miten itse olisin toiminut Stellan saappaissa.

Rakenteeltaan Sano että olet minun noudattaa uskollisesti rikoskirjallisuudesta tuttua kaavaa, jossa tarinan syventämiseksi juonen kehitystä seurataan useasta eri näkökulmasta - tässä tapauksessa Stellan, Isabellen sekä Kerstinin. Virkavalta ei juurikaan tähän tarinaan sekaannu, vaan vyyhteä lähdetään punomaan auki pelkästään maallikkojen näkökulmasta. Pienoista salapoliisin työtä vaatii Stellalta lähteä selvittämään, mitä hänen tyttärelleen tapahtui parikymmentä vuotta sitten, sillä kaikki uskovat vakaasti että Stellan pieni tyttö on karannut vaunuista ja hukkunut. Ruumista ei kuitenkaan koskaan löydetty, eikä Stella koskaan uskonut tyttärensä kuolleen. Mutta miten saada selvitettyä totuus, kun ainoatakaan johtolankaa ei ollut? Tarinan lopputuloshan on koko ajan selvillä lukijalle, tarinan hienous piileekin sen raadollisessa psykologisessa ulottuvuudessa. Miten näin pääsi käymään?

Lupaava dekkaristi, ja onneksi Norebäck työstää jo seuraavaa romaaniaan. Toivottavasti sitä ei tarvitse kauan odottaa ja suomennoskin ilmestyisi pian. Haluan päästä jo lukemaan lisää! Jos taso on ensimmäisen kirjan kohdalla jo tätä, on mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan kirjailija kehittyy. Jos ette ole tätä vielä lukeneet, suosittelen ehdottomasti tutustumaan.

Annan kirjalle 5 / 5 pistettä!

Tietoa kirjasta:
Kustantamo: LIKE
Ilmestynyt suomeksi: 2018
Alkuteos: Säg att du er min (2017)
Sivuja: 408
Suomentanut: Ida Takala & Sirje Niitepõld

Mistä minulle: Kirjastosta